Sauvamäen kotitila Muhniemellä on huhtikuulle asti Anjalankosken, Kuusankosken ja Jaalan nimikkolähetti Sanna Suutarin kiinnekohta.
LÄHETYSTYÖ KYPROKSELLA, kristillisen mediatalon palveluksessa tuntui liian hyvältä ollakseen totta. Nyt Sanna Suutari on jo oppinut luottamaan asioiden aina järjestyvän. – Olen valmis lähtemään minne tahansa minua rakastavan Jumalan kanssa.
”Lähetystyö on ollut elämässäni aina”
– Jumalalta jos kysyisi, on lähetystyö ollut elämässäni aina. Itse en sitä ihan heti ymmärtänyt, Jumalan piti ensin riisua elämästäni kaikki sen tien esteet.
Se tie vei Anjalankosken Muhniemellä 1982 syntyneen Sanna Suutarin syksyllä 2017 Kyprokselle, kristillisen satelliitti-tv-asema SAT-7:n kehitys- ja viestintätiimiin. Nikosian kansainvälisessä toimistossa Suutari muun muassa raportoi ohjelmista ja katsojapalautteesta yhteistyökumppaneille ja rahoittajille – kirkoille ja kristillisille järjestöille.
Suutarille kirkastui myös ylemmän tradenomikoulutuksensa syvin tarkoitus: projektinhallinta antaa hyvän pohjan rahoitushankkeiden hallinnoimiseen ohjelmille, joita SAT-7 lähettää 25 maahan arabian, farsin ja turkin kielillä. Evankeliumi tavoittaa lähes 30 miljoonaa katsojaa Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan alueilla, joilla kristityt ovat pieni, usein vainottu vähemmistö.
Rakastavan Jumalan varjeluksessa
– Katsojapalaute saa sydämeni vuotamaan verta. Ja iloitsemaan.
– Kun afgaani-isä pyytää Kabulissa meitä rukoilemaan, että Jumalan valtakunta saisi levitä sen pimeyden keskellä, tunnen huolen ohella kiitollisuutta. Nämä ihmiset tahtovat henkensäkin uhalla tuntea Jeesuksen – jo puheluun vastaaminen voi koitua kuolemaksi. SAT-7 pyrkiikin kaikin tavoin suojelemaan katsojiaan.
– Lähetystyön ehdoton suola on kohdata erilaisia ihmisiä. Ja huomata, että kaikki me olemme samanlaisia, saman rakastavan Jumalan varjeluksessa.
– Odotan yhteistä juhlaamme taivaassa.
Omien joukossa
Oman hengellisyytensä Sanna Suutari kokee käytännönläheiseksi. Hän muistelee haaveilleensa ennemminkin punaisesta tuvasta ja perunamaasta kuin kansainvälisestä urasta, vaikka kielet ja kulttuurit ovat aina kiinnostaneet. Ulkomaillakin on vierähtänyt reilut seitsemän vuotta.
– Vaikka varaudun toiseen nelivuotisjaksoon Kyproksella, tunnen jo nyt, puolenvuoden kotimaajaksoni alussa olevani taas omien joukossa. Mitä luksusta!
– Ehkä sydänystävyyskin onnistuu vain äidinkielellä? Väsyneenä huomaan usein hukkaavani englanninsanoja.
Työkieli englannin rinnalla Suutari kartuttaa kreikan ja farsin taitojaan.
Juuret Kymenlaaksossa
SAT-7:ssä Sanna Suutari on Kansanlähetyksen lähettämä työntekijä sekä Anjalankosken, Kuusankosken ja Jaalan nimikkolähetti. Tukijoilleen hän tuo terveisiä maailmalta kiertämällä kotimaajaksollaan ahkerasti Suomea. – Jo ensimmäisessä tilaisuudessani Kuusaalla törmäsin sukulaisiin. Myllykosken yläastekaverin kanssa käytiin MyPan pelissä. Tuntuu hyvältä tietää, mistä on lähtöisin.
– Tosin taidan olla enemmän karjalainen kuin kymenlaaksolainen – itken ja nauran yhtä aikaa. Isäni syntyi välirauhan aikana Räisälässä. Suutarin sukua on laajalti tässä ympärillä.
Sanna Suutari viettää nyt ensimmäistä kertaa 20 vuoteen pidemmän jakson talossa, jossa varttui 19-vuotiaaksi. Yksin asuminen Sauvamäen tilalla on uusi kokemus. Yli 50 vuotta tilaa pitänyt isä Heimo Suutari kuoli loppiaisena 2020.
– Viime vuoden pyhäinpäivä otti koville.
Joulu kotitilalla
Joulua Suutari suunnittelee viettävänsä kotitilalla sukulaisten kanssa. Yhdessä pikkusiskon kanssa pohditaan, mitä tehdä talolle, jonka Sanna Suutari taas keväällä todennäköisesti jättää lähtiessään maailmalle.
– Joku sanoi, että talvi yksin tilalla parantaa maalaisromantisoinnista.
Hän on jo totutellut siihen, että Jumala voi ottaa pois rakkaimmat lahjat, jotta elämässä jäisi enemmän tilaa Lahjojen Antajalle.
Esimerkki: Ennen elokuussa 2016 alkanutta lähetystyöntekijäkurssia Suutari asui neljä vuotta Helsingissä, haki jo ensimmäisenä vuonna Ryttylän kurssille, pääsi ja jätti menemättä.
– Viimeisenäkään Helsingin vuotenani en ollut valmis kurssille. Minulla oli hyvä elämä: mukavat työ, harrastukset, opintoryhmä.
Tämä päivä riittää
Ensin lähti työ, sitten loputkin. – Kaikki hyvä Helsingissä oli viety. Olin valmis lähetyskurssille.
Ensimmäiset kurssipäivät Ryttylässä olivat vaikeita, kunnes kokeneen lähetystyöntekijän sanat pysäyttivät:
– Ei sinun tarvitse jaksaa kuukausia, tämä päivä riittää.
Sanna Suutari jäi Ryttylään, ja oppi tuntemaan Jumalan rakkauden uudella tavalla.
Syyskuussa 2017 hän oli jo Kyproksella tuon rakastavan Jumalan matkassa.
Jaa artikkeli: