NUOTIO RÄTISEE partiolippukunta Utin Pilvenveikkojen kodalla. Leutojen päivien jälkeen pakkanen on kiristynyt ja lumisade työntää syrjään toiveen keväästä.
Oli keli mikä tahansa, se ei hätkäytä partiolaisia. Tänään tehdään naskalit ja paistetaan lettuja avotulella. Partiolippukunnan seikkailijoiden ja tarpojien ryhmänjohtaja Emilia Pulkki kertoo, että partiossa opitaan erilaisia taitoja tekemällä asiat itse.
JARE NIEMI (11) ja Niko Peltola (15) kuuntelevat ohjeet ja vasaroivat naulat puupalikoihin naskalin piikeiksi ja kiinnittävät palikat yhteen narulla. Ekaluokkalaisena partioon mukaan tullut Jare tykkää siitä, että partiossa rakennetaan puusta kaikenlaista. Kun naskalit valmistuvat, Niko pääsee tekemään lettutaikinaa.
– Olen käynyt partiossa yhdeksän vuoden ajan. Lopetin pesäpallon ja jotain piti alkaa harrastaa, joten kävin tutustumassa partion toimintaan. Tykkään muutenkin olla luonnonhelmassa, joten partio tuntui sopivalta. Käyn myös metsästämässä sorkkaeläimiä isän ja papan kanssa, Niko kertoo.
Hän pitää partion yhteishengestä ja aktiivisesta tekemisestä. Kun 15 vuotta tuli täyteen, hän pääsi mukaan myös partiolippukunnan hallitukseen. Mukavimpia partiomuistoja ovat leirit, kuten viikon mittainen reissu Lapin Lemmenjoen upeissa maisemissa.
– Se oli elämys, jota ei ilman partiota olisi tullut koettua.
LETTUTAIKINAN VALMISTUTTUA siirrytään kodan sisälle ja kaivetaan valurautapannut esille. Savun ja lettujen tuoksu sekoittuu toisiinsa, kupissa höyryää kuuma glögi.
– Kota on vuokratontilla, mutta olemme ostaneet Ranta-Utista oman tontin, jolle tulee iso 29-neliöinen kota ensi kesänä. Olemme saaneet Leader-rahoitusta kodan hankintaan, Pulkki kertoo.
Keväällä kodan perusta tehdään talkootyönä, ja kodan valmistaja toimittaa rakennuksen paikoilleen. Kesän ja syksyn aikana on suunnitelmissa tehdä tontille myös puuliiteri, ulkovessa ja varasto.
UTIN PILVENVEIKKOJEN lippukuntaan kuuluu noin 80 jäsentä. Uttilaisille partio on tärkeä harrastus, joka tarjoaa vauvasta vaariin jokaiselle jotakin. Perhepartiossa vanhemmat, isovanhemmat tai kummit voivat harrastaa yhdessä alle kouluikäisten lasten kanssa. 7-22-vuotiaille on omat ikäryhmät ja aikuisten joukossa on oma rollaattorijengi vähän kypsemmille partiolaisille.
– Partiota voi harrastaa kuka tahansa. Jäsenmaksu on kohtuullinen ja siitäkin on mahdollisuus saada vapautus taloudellisista syistä. Partiossa tuemme nuorten kasvua, ja jokainen saa olla sellainen kuin on. Ryhmiin voi tulla mukaan milloin vain, ja monet kiinnostuneet ottavat yhteyttä esimerkiksi Facebook-sivujen kautta, Pulkki kertoo.
Valkealan seurakunta on Utin Pilvenveikkojen ja Valkealan Kolmisoihdun partiolippukuntien taustayhteisö. Lippukunnat järjestävät seurakunnan kanssa tapahtumia yhdessä ja osallistuvat Yhteisvastuun lipaskeräyksen järjestämiseen.
Partiolaiset Yhteisvastuun kumppanina
YHTEISVASTUUKERÄYS viettää 75-vuotisjuhlavuotta, jonka kunniaksi on valittu positiivinen tavoite nuorten tulevaisuuden mahdollisuuksien ja toivon tukemiseen Suomessa ja ulkomailla. Keräyksen kotimaan kumppanina toimii Suomen Partiolaiset.
Partion keskeisenä ajatuksena on, että nuoret itse ovat toiminnan mahdollistajia sekä toimintaan osallistuvia. Kaiken ytimessä on yhdessä tekeminen ja oppiminen. Partion tavoitteena on kasvattaa persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoisia, vastuuntuntoisia, aktiivisia sekä itsenäisesti ajattelevia paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäseniä.
– Nuorten tulevaisuususko, toimijuus ja mahdollisuus unelmointiin ovat nuorten hyvinvoinnin tärkeimpiä indikaattoreita. Yhteiskunta, jossa nuoret pystyvät näihin asioihin, voi todennäköisesti myös kokonaisuutena hyvin ja kestävästi. Meille partiolaisille on suuri ilo ja kunnia olla juuri näiden teemojen yhteydessä Yhteisvastuukeräyksen kotimaan kumppani, kertoo Suomen Partiolaisten toiminnanjohtaja Kati Palsanen.
Yhteisvastuun keräystuotosta puolet ohjataan kotimaahan: 30 prosenttia Suomen ev.lut seurakunnille paikallisesti nuorten hyväksi tehtävään työhön ja 20 prosenttia Suomen Partiolaisten kautta lasten ja nuorten toimijuuden tukemiseen. Puolet keräystuotosta ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon, joka tukee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kriisialueilla. Varoja voidaan ohjata useisiin eri maihin ja hankkeisiin, sinne missä avuntarve on suurin. Välittömän hätäavun lisäksi katastrofirahaston avulla tuetaan myös koulutushankkeita. (Lähde: Yhteisvastuun tiedote)
Jaa artikkeli: