Valkealasta kotoisin oleva Eeva-Kaisa Heikura lähti teologiseen yli nelikymppisenä. Nyt hän toimii näköalapaikalla Kirkkohallituksen viestintäjohtajana.
Seurakunta oli Eeva-Kaisa Heikuran lapsuudessa ja nuoruudessa luontevasti osa elämää. Isä Tuomas Syväniemi oli pitkään Valkealan seurakunnan luottamustoimissa.
– Seurakunta ja sen työntekijät olivat mukana elämässä niin koulussa, partiossa kuin seurakunnan omien tapahtumien kautta. Olin yhdeksänvuotiaasta opiskelemaan lähtöön saakka aktiivinen kolmisoihtulainen ja partio oli selkeästi seurakunnan toimintaa hartauksineen päivineen. Kerättiin kolehtia ja muutenkin oltiin mukana jumalanpalveluksissa, osallistuttiin myyjäisiin ja muihin seurakunnan tapahtumiin. Erityisesti mieleen on jäänyt pääsiäisaiheinen nukketeatteri, jolla osallistuttiin läänin taidetapahtumaan, Heikura muistelee.
HEIKURA opiskeli Helsingin yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta. Hän toimi Ilmatieteen laitoksen viestintäpäällikkönä kymmenisen vuotta.
– Siirryin yritysmaailmasta julkishallintoon 2004 ja sain olla mukana ilmastonmuutosviestinnän huikeimmassa kehittämisvaiheessa. Toimintaympäristö oli todella innostava ja opettavainen. Taivashommia nekin, Heikura naurahtaa.
TEOLOGIAN opiskelunHeikura aloitti 45-vuotiaana.
– Vuoden kestäneellä vuorotteluvapaalla vuosina 2010–2011 pyörittelin mielessäni, olisiko toinen tutkinto mahdollista. Jälkikäteen olen tulkinnut, että tarve liittyi apologiaan – halusin uskon puolustamiseen lisää työkaluja.
– Opintojen aikana irtisanoin itseni Ilmatieteen laitokselta ja olin suuntaamassa seurakuntatyöhön. Istuin keväällä 2016 kirjoittamassa graduani, kun sisko soitti, että silloinen Kirkon tiedotuskeskuksen tiedotuspäällikön pesti oli auki. Hain ja sain paikan. Olihan se aikamoinen johdatus – kaksi minulle tärkeätä teemaa yhdistyivät: viestintä ja kirkko. Syksyllä 2020 siirryin sijaistamaan viestintäjohtajaa, ja kun paikka 2023 syksyllä tuli auki, oli selvää, että haen sitä, Heikura kertoo.
NYKYÄÄN Heikura luotsaa Kirkon viestinnän kokonaisuutta.
– Meillä tuotetaan Ylen suomenkieliset hartausohjelmat, vastataan kirkon valtakunnallisesta viestinnästä sekä kirkon yhteisistä verkkopalveluista ja tuotetaan seurakunnille Lukkari-verkkoalustaa. Työssäni painottuvat myös strateginen viestintä, viestinnän linjaukset, kirkon ilme- ja mielikuva-asiat sekä päätösviestintä, Heikura kertoo.
– Kirkon viestijät muodostavat tiiviin verkoston, jossa tehdään yhdessä ja jaetaan parhaita käytäntöjä. Seurakunnissa tehdään erinomaista viestintää vaihtelevin resurssein. Tärkeää on, että seurakunnan päättäjät ymmärtäisivät viestinnän merkityksen, jotta tavoitetaan myös ne, jotka eivät ole kirkon ”sisäpiirissä”, Heikura muistuttaa.
HEIKURA seuraa edelleen myös Valkealan seurakunnan viestintää.
– Sydämessä helähtää aina, kun törmään entisen kotiseurakunnan ihmisiin tai asioihin. Seuraan tietenkin myös Kolmisoihdun ja Utin Pilvenveikkojen toimintaa. Instagramissa peukutan erityisesti nähdessäni kuvan Valkealan kirkosta. Kyllä se on se rakkain kirkko, edelleen, Heikura hymyilee.
– Evankeliumin välittäminen on viestintää, kutsumista ja kohtaamista, eli viestintä on kirkon ydintoimintaa. Lisäksi yhä useampi ihminen kohtaa kirkon välillisesti, perinteisen tai sosiaalisen median välityksellä, joten myös niihin on satsattava. Meidän on oltava läsnä siellä, missä ihmiset ovat, puhuttava sitä kieltä, mitä ihmiset puhuvat ja tarjottava mahdollisuuksia hengellisyyden toteuttamiseen ja Pyhän kohtaamiseen monin eri tavoin, Heikura muistuttaa.
– Olen joka päivä kiitollinen, että saan olla tässä työssä, joka yhdistää kaksi minulle tärkeää asiaa, viestinnän ja kirkon. On huikeaa olla osa tätä laajaa yhteisöä, Eeva-Kaisa Heikura iloitsee.