Dosentti Anni Maria Laato arvioi tekstissään sitä, onko historiallisesti oikein nimittää Nikaian kirkolliskokousta vedenjakajaksi kristittyjen ja juutalaisten suhteessa.
Nikaian kirkolliskokousta ja sitä ympäröiviä vuosikymmeniä on usein kutsuttu
vedenjakajaksi kristittyjen ja juutalaisten suhteessa. On ajateltu,
että Nikaian kirkolliskokouksen päätökset tai siihen välittömästi liittyvät
määräykset veivät pysyvästi kristittyjä ja juutalaisia kauemmas toisistaan.
Nikaian kirkolliskokousta ja sitä ympäröivää aikaa on pidetty vedenjakajana
kristittyjen ja juutalaisten suhteessa myös siksi, että silloin keisari
ensimmäistä kertaa sotkeutui kristittyjen ja juutalaisten välisiin suhteisiin
vaikuttaviin kysymyksiin.
On totta, että neljännen vuosisadan kuluessa kristittyjen ja juutalaisten
yhteiskunnallisessa asemassa tapahtui suuria muutoksia ja niiden keskinäiset
suhteet kärjistyivät. Voidaan kuitenkin kysyä, näkyykö tämä Nikaian
kirkolliskokouksessa ja sen päätöksissä. Onko historiallisesti oikein nimittää
Nikaian kirkolliskokousta vedenjakajaksi kristittyjen ja juutalaisten välillä?
Vai onko enemminkin kysymys kehityksestä, jossa itse kirkolliskokouksella ei
ollut merkittävää asemaa?
Lue Anni Maria Laaton artikkeli kokonaisuudessaan, Sapatti, sunnuntai ja pääsiäinen (pdf).
Jaa artikkeli: