Sami Saikkonen luuli jättäneensä koreografin työt taakseen, mutta huhtikuussa sata nuorta tanssii Hämeenlinnassa hänen suunnittelemassaan Kevään rytmi -teoksessa.
Pojan irvistys on niin kammottava, että siitä varmasti tulisi nuhteita kotona. Mutta pakkohan se on panna parastaan, kun vastapäätä Sami Saikkonen irvistää vähintään yhtä rumasti takaisin.
– Juuri noin! Tuollaista räyhäenergiaa tarvitsen! Saikkonen huudahtaa.
Saikkonen ei ole Beatboys-tanssiryhmän harjoituksissa vain irvistelemässä. Hän on etsimässä tanssijoita huhtikuiseen produktioonsa.
Kevään rytmi on Saikkosen kolmas varsinainen nuorisoteos. Hämeenlinnassa esitettyjä Itsenäisyysfantasiaa ja Sibelius-fantasiaa hän ei edes laske nuorisoproduktioiksi, olihan niissä aikuisiakin.
– Joka kerta nuorisotyössä maailmankuvani on päivittynyt. Jotkut nuoret ovat löytäneet näyttämöltä jopa suunnan itselleen. Tanssi voi muuttaa elämän.
Maailman simppelein laji
Ensi vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta Suomen itsenäistymisestä ja 500 vuotta Martin Lutherin teesien julkaisemisesta. Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ja Sibelius Celebrations juhlistavat merkkivuosia Elenia Areenalla huhtikuun lopussa nähtävällä Kevään rytmi -tanssiteoksella.
– Kun on tämä Suomi sata, minulle tuli maaninen idea, että pitää saada sata nuorta miestä tanssimaan. Mutta eihän se ole mahdollista, pikkupaikkakunnalla kannetaan vieläkin sitä taakkaa, että miehet eivät tanssi, Saikkonen sanoo.
Niinpä tanssijoiksi haalitaan nyt sata noin 14–29-vuotiasta nuorta naista ja miestä, mutta tanssitaitoja ei vaadita.
– Näyttämötyössä ei ole mitään kummallista. Tanssiminen on varsinkin helppoa, liikkuu vaan siihen suuntaan kun on sanottu. Se on maailman simppelein laji.
Musiikki pakotti mukaan
Oikeastaan Saikkosen ei ollut enää tarkoitus tehdä töitä puhtaasti koreografina. Viime vuosina hän on keskittynyt enemmän ohjaamiseen, näyttelemiseen sekä työhönsä taitolentäjänä ja lennonopettajana.
– Päälläseisonnan pystyn tekemään, mutta kyykkyyn en pääse. Tanssijanura rikkoi selän ja nivelet, mutta innostun edelleen liian helposti mukaan tanssimaan, Saikkonen kertoo.
Kanttori Heikki Seppänen esitteli Saikkoselle alunperin ajatuksen Igor Stravinskyn säveltämän Keväturhi-baletin tekemisestä nuorisoryhmän kanssa. Idean hän oli saanut Berliinistä.
–Tällaisesta tilaisuudesta ei voinut kieltäytyä – sinfoniaorkesterin musat – se on silmittömän hienoa.
Kevään rytmi rakentuu kymmenelle avaintanssijalle, joista kukin johtaa kymmenen hengen tanssijaryhmää. Näin saadaan yhteensä sata tanssijaa.
– Ja enemmänkin saa tulla, se olisi hienoa!
Saikkosen unelmissa mukana olisivat tanssijoiden lisäksi niin jalkapalloilijat ja jääkiekkoilijat kuin urheilua normaalisti karttelevatkin.
– Jos pystyy juoksemaan ja hyppäämään, niin mukaan vaan!
Jaa artikkeli: