Iso eteinen on täynnä kenkiä, leirikeskuksen jokaisessa vähänkin suojaisassa
tilassa on pieni ryhmä keskittyneitä nuoria. Syöksynsuun leirikeskuksessa
on yli 100 nuorta isoskoulutuspäivässä. Päivän päätteeksi vietettävässä
messussa uudet isoset valmistuvat tähän tärkeään vapaaehtoistehtävään.
Celina Oikari ja Elmeri Sillanpää ovat koko talven kestäneen isoskoulutuksensa loppusuoralla. Isoskoulutukseen houkuttelivat omat mukavat kokemukset riparilta ja halu tavata uusia ihmisiä.
– Lähdin koulutukseen, koska kaverit suosittelivat, ja riparilla oli niin kivaa, että halusin päästä kokemaan sen uudelleen vähän eri roolissa, Elmeri kertoo. – Välillä olen kyllä miettinyt, jaksanko aina lähteä kuukausitapaamisiin. Mutta nyt, kun olen päässyt tähän asti, se on ollut sen arvoista, Celina huokaisee.
Miika Erho ja Emma-Reetta Lötjönen ovat käyneet isoskoulutuksen vuotta aiemmin. Sinä talvena tapaamisia järjestettiin paljon etänä koronarajoitusten takia. Toisen vuoden isosina he ovat saaneet nyt osallistua koulutuksiin oman halunsa mukaan. Isoset saavat työstään pienen palkkion, eivät varsinaista palkkaa. – Ei kukaan rupea isoseksi rahan takia. Tärkeintä on, että pääsee leireille ja tutustuu uusiin ihmisiin. Miika kertoo. – Leireillä kukaan ei jää ulkopuolelle, kaikki otetaan mukaan. Myös niiden kanssa tulee leirillä toimeen, joiden kanssa ei muualla ole niin paljoa yhteistä, Emma-Reetta pohtii.
Koulutus on kaikille
Isostoiminta on oleellinen ja tärkeä osa Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan nuortentoimintaa. Vuosittain noin 150 nuorta aloittaa isoskoulutuksen ja keväisin noin 80 valmistuu isoseksi.
Koulutuksesta vastaava nuorisotyönohjaaja Samuli ”Hönde” Santala pitää tärkeänä, että isoskoulutus on avoin kaikille nuorille. Pääsyvaatimuksia ei ole. – Isoskoulutukseen voi tulla, vaikka ei haluaisi isoseksi. Koulutus voi kuitenkin antaa nuorelle paljon, vaikka ei isoseksi koskaan päätyisikään.
Ryhmänohjausta ja omia vahvuuksia
Isoskoulutuksessa oppii ohjaamaan pientä ja isompaa ryhmää, ohjaamaan leikkejä, iltaohjelman tekemistä, mietitään, millainen on hyvä isonen ja pohditaan omia vahvuuksia isosena.
– Isosen pitää olla valmis keskustelemaan uskoon liittyvistä asioista, mutta omaa vakaumusta ei vaadita eikä kysytä. Toiset ihmiset pitää hyväksyä, eikä ketään saa kiusata. Siinä ne vaatimukset pääosin ovat, Samuli luettelee.
Kaikki halukkaat eivät ensimmäisenä vuonna vielä pääse isoseksi, koska koulutettuja isosia on niin paljon. Samuli lupaakin uusille isosille, että viimeistään toisena vuotena isoseksi pääsee.
Numeroiden valossa isostoiminta on menestys. Suurimmat menestykset eivät kuitenkaan ole numeroissa, eikä siinäkään, että omat hyvät leirikokemukset innostavat monia hakeutumaan isoseksi. –Minusta yksi hienoimpia tilanteita on, kun nuori lähtee isostoimintaan, vaikkei oma rippikoulukokemus olisikaan ollut kovin hyvä, Samuli Santala huomauttaa.
ISONEN
Erityisesti rippikoulussa toimiva ryhmänohjaaja, joka on itse käynyt rippikoulun useimmiten vuotta tai paria aikaisemmin. Isosia tarvitaan myös nuorempien lasten leireillä.
ISOSKOULUTUS
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa isoskoulutukseen ovat tervetulleita kaikki halukkaat, myös muualla rippikoulun käyneet. Talven mittaan koulutukseen kuuluu 2 viikonloppuleiriä ja kuukausittaiset iltakokoontumiset. Noin 80 tuntia yhdessä oppimista ja tekemistä.
RIPPIKOULUT JA LEIRIT
Rippileireillä on tavallisesti 25 leiriläistä, 5–6 isosta, 3 aikuista työntekijää ja yövalvoja. Vuonna 2022 Hämeenlinna-Vanajan seurakunta järjestää 2 päivärippikoulua, 16 rippileiriä ja vaellusrippikoulun. Yli 450 nuorta käy tänä vuonna rippikoulun.
RIPPIKOULUUN MUUALLE?
Rippikoulun voi käydä muuallakin kuin omassa seurakunnassa. Ilmoittaudu rippikoululaiseksi myös omaan seurakuntaan, koska seurakuntaan tutustuminen ennen rippikoulua tehdään kuitenkin omassa seurakunnassa.