Rypistettyjä laskuja roskakorissa, yksinäisen vanhuksen käsi kädessäni tai
nuoren lesken syvä suru ja epätietoisuus tulevasta, tyhjä jääkaappi.
Kysymys mielessä: Auttaako kukaan minua?
Ihmisten hätä ja avun tarve ovat kasvaneet. Tarve saada ruoka- ja vaateapua sekä apua yksinäisyydestä ja surusta selviämiseen. Koronapandemia on lisännyt avun tarvitsijoiden määrää, mutta myös vaikeuttanut auttamista. Rajoitusten takia ihmisiä ei ole saanut fyysisesti tavata.
Apua elämän vaikeissa tilanteissa
Seurakuntien diakoniatyö tarjoaa henkistä ja hengellistä tukea elämän solmukohtiin ja kriiseihin. Diakonia tarjoaa myös taloudellista apua ja neuvontaa. Äkillisiin avun pyyntöihin seurakunta on usein notkea vastaamaan.
– Nälkä kun ei voi odottaa seitsemää päivää eteenpäin, jos esimerkiksi etuushakemusten käsittely on kesken, sanoo diakoni Katja Lahti.
– Sähkötkin saattavat odotellessa katketa.
Lahti auttaa työkseen taloudelliseen ahdinkoon ajautuneita selviämään eteenpäin. – Usein jo tunne siitä, että joku kuuntelee, ymmärtää ja auttaa eteenpäin, on asiakkaille tärkeää. Moni on valvonut huoliensa kanssa yksin ja tapaamisen jälkeen kertoo, että on saanut nukuttua pitkästä aikaa.
Diakonit ja diakonissat tukevat ja auttavat ihmisiä, jotka elävät vaikeissa elämäntilanteissa. Heidän työssään kohtaama hätä on monimuotoista, ja se liittyy koko elämän kirjoon: yksinäisyyteen, sairastamiseen, suruun, taloudellisiin vaikeuksiin, päihteiden väärinkäyttöön ja väkivaltaan.
– Diakoniatyön tarjoama apu on henkistä ja hengellistä tukea elämän solmukohtiin ja kriiseihin sekä konkreettista taloudellista apua ja neuvontaa. Se on luottamuksellista keskustelua, vertaistukea tai vaikka pienryhmätoimintaa. Diakonia voi olla myös taloudellista apua tai käytännön neuvoja tiukassa tilanteessa, kertoo Virpi Kylmälahti, Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan johtava diakoniatyöntekijä.
Diakonissa Seija Puusaari tuo esille erään muiston hoivakodista:
– Olimme rippikoululaisten kanssa vierailemassa hoivakodissa, kun eräs muistisairas sanoi, että diakonia on auttamista, palvelemista ja rakastamista, jonka lähtökohtana on Jeesus Kristus. Meikein tuli tippa silmään sanat kuullessani, sillä tätä diakoniatyö juuri on.
Puusaari on mukana järjestämässä toimintaa ja apua ikäihmisille ja kehitysvammaisille. – On esimerkiksi päivähartauksia hoivayksiköissä tai voimme toimittaa myös ehtoollista kuolevan luona. Kylmälahden mukaan diakonit ja diakonissat työskentelevät yhteistyössä muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon, sekä eri järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa.
– Diakoniatyöntekijät ovat vaitiolovelvollisia kirkollisen koulutuksen saaneita sosiaalialan tai terveydenhuollon ammattilaisia.
Juhlavuoden merkitys ja tapahtumat
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa vihittiin virkaan ensimmäinen diakonissa, Matilda Hoffman. Juhlavuonna keskiössä ovat erityisesti diakonian vihkimysvirka, ammatillinen diakoniatyö sekä kaikki diakonian toimijat. Juhlavuoden tarkoituksena on edistää ihmisarvoista elämää ja lähimmäisrakkautta. Hyvää auttamistyötä on tärkeä muistaa ja kunnioittaa.
Juhlavuosi käynnistyi vuoden alussa myös Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa. Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan uusissa tiloissa, Reskan Kulmassa, järjestettiin lehdistötilaisuus, jossa kuultiin diakoniatyöntekijä Seija Puusaareen ja Katja Lahden kertomana diakoniatyön historiasta ja nykyhetkestä. Juhlavuotta kunnioittamassa olivat myös Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ja muutosjohtaja Jukka Lindberg. Parviainen painotti puheessaan seurakunnan ja kaupungin yhteistyötä sekä diakoniatyön tärkeyttä kaupungissa. Kirkkoherra Kimmo Reinikainen ja muutosjohtaja Jukka Lindberg kertoivat vahvasta alueellisesta yhteistyöstä ja yhteisistä projekteista.
Juhlavuotta juhlistetaan erilaisin tapahtumin ja tempauksin, kuten omalla diakonian laululla ja lehdellä sekä tapahtumalla syyskuussa. Diakonissa Seija Puusaari suunnitteli juhlavuoden kunniaksi valtakunnallisen ohjeen diakonian villasukkiin. Seurakunnan lehdistötilaisuudessa sukat lahjoitettiinkin kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviaiselle ja muutosjohtaja Jukka Lindbergille.
– Sukat ovat jo olleet kovassa käytössä, Parviainen kertoo. Diakonissa Seija Puusaari haastaa kaikki neulomaan juhlavuoden villasukkia jokaiselle, joka lämpöisiä sukkia tarvitsee. Suunnittelussa on käytetty pohjana Kirkon diakonian logoa, jossa neljä kättä muodostavat ristin. Värinä on vihreä, toivon ja kasvun väri. Vihreä on myös elämän ja arjen väri. Diakonia lähtee liikkeelle kirkon alttarilta ihmisten arkeen. Tätä kuvastaa käsien ympärille sijoitettu ”paanukatto”.
– Villasukat ovat vanha välittämisen muoto, jolla jo aikoinaan muistettiin vihkipareja, tuttavia ja ystäviä, Puusaari kertoo.