ÄITI, sinä olet tarpeeksi

Haastateltava katsoo olkapään yli kohti kameraa.

Suosittua blogia kirjoittavan Hanna Kivisalon mukaan lasten antama rakkaus on paras lääke riittämättömyyden tunteeseen.

Seinäjoen yhteiskoulussa uskonnonopettajana työskentelevä Hanna Kivisalo kirjoittaa suosittuun Sekunnit ja tunnit -blogiinsa paljon muun muassa äitiydestä.

– Muille äideille haluaisin sanoa, että olkaa kaikessa rauhassa sitä, mitä olette. Kaikki perheen ulkopuoliset kuviot voi rauhassa heittää sivuun, niin kauan, kun se hyvältä tuntuu. Ei tarvitse todistaa kenellekään, että pystyisi muuhunkin. Ja toisaalta, jos on tarve toteuttaa itseään, sitä ei tarvitse kieltää. Monen kohdalla luovuus ja oma juttu löytyy lasten synnyttyä, Kivisalo sanoo.

Hän myöntää, että äitiys on haastanut häntä enemmän kuin mikään muu asia elämässä.

– Se on vienyt katsomaan silmästä silmään omaa keskenkasvuisuutta. Kun löytää itsensä huutamasta kaatuneen murokupin takia, luulot oman luonteen hienoudesta karisevat aika äkkiä. Toisaalta lasten antama rakkaus on paras lääke riittämättömyyden tunteeseen,tai oikeastaan se palauttaa oleellisen äärelle tajuamaan, että ei tässä elämässä ole kyse riittämisestä tai riittämättömyydestä vaan rakastamisesta, Kivisalo sanoo.

Yksi ja sama Hanna

Jokainen meistä on välillä väsynyt kiireisen arjen keskellä. Välillä tuntuu siltä, että mikään ei riitä, vaikka hommia niin töissä kuin kotona paiskoo täydellä teholla.

Teologiksi opiskellut Kivisalo on opettaja, bloggaaja, kirjailija ja perheenäiti. Kuvauksen perusteella supernaiselta vaikuttava Kivisalo kokee ajoittain samoja riittämättömyyden tuntoja.

– Kun minua pyydetään kertomaan, kuka olen ja mitä teen, titteleiden ja tehtävien määrä on niin pitkä, että tiputan yleensä joitakin pois, koska paljous nolottaa – kiirettä ja monessa paikassa säätämistä ei enää lasketa meriitiksi. Toisaalta nolostelu on turhaa, koska minähän olen yksi ja sama Hanna joka paikassa. Kenestä tahansa saa muodostettua pitkän listan halutessaan, Kivisalo sanoo.

Hengellisyys mukana

Blogin kirjoittamisen Kivisalo aloitti vuonna 2011 ja uudelleen parin vuoden tauon jälkeen vuonna 2016 kaverin kehotuksesta ja hetken mielijohteesta.

Kivisalo kirjoittaa tekstejä omasta elämästään ja sellaisista asioista, jotka ovat hänen sydäntään lähellä tai joihin hänellä on antaa henkilökohtainen näkökulma.

– Hengellisyys läpäisee kaikki kirjoitukseni, vaikka en kirjoittaisi siitä suoraan. Silloin, kun kirjoitan uskosta, pyrin kirjoittamaan sen niin, että tekstin ymmärtää jokainen myös kristillisen tulkintaperinteen ulkopuolelta. Olen väsähtänyt uskonnollisten termien ylikulutukseen. Ne jättävät monet ulkopuolisiksi, ja joskus tuntuu, että myös niiden kirjoittajatkin, Kivisalo toteaa.

Sanojen virtausta

Kivisalo kirjoitti vuonna 2019 esikoiskirjansa Hyvän jälki ja juuri ilmestyi Jonain päivänä ymmärrät.

   – Hyvän jälki painottui vanhemmuuden teemoihin, kun taas Jonain päivänä ymmärrät sisältää lyhyitä, armollisia kirjoituksia arkeen. Sen olen kirjoittanut mielessäni ihmiset, joilla on elämän suhteen paljon kipeitä miksi-kysymyksiä. Ensimmäisen kirjani kirjoitin käytännössä kännykän muistiinpanoihin teksti kerrallaan ja usein lapsi sylissä. Nyt, kun lapset ovat jo vähän isompia, voin joskus kaivaa läppärinkin esiin, Kivisalo naurahtaa.

   Kivisalo suhtautuu kirjoittamiseen taiteena ja antaa sanojen virrata, kun koskettava aihe löytyy.

– Olen niin omaehtoinen, että en voi itse määrätä, mistä kirjoitan. Luovuuttani ei voi käskeä: se on niin kuin pieni lapsi, joka heittäytyy maahan makaamaan aina, kun sitä käskee pukemaan. Kirjoituksillani haluan tuoda ihmisille toivoa ja lohtua.

Hanna Kivisalo

  • Perheenäiti, teologian maisteri, opettaja ja bloggaaja
  • Syntynyt Seinäjoella, jossa asuu puolison sekä kolmen pojan kanssa
  • Suositun Sekunnit ja tunnit -blogin kirjoittaja – Instagramissa yli kymmenen tuhatta seuraajaa ja Facebookissa lähes 28 000 tykkääjää.
  • Valmistui 2010 teologian maisteriksi ja uskonnon opettajaksi.
  • Harrastaa kofeiinittoman kahvin suurkuluttamista, tavoitteetonta liikuntaa, liikuttumista ja nauramista.
  • Nauttii, kun saa olla siistissä kodissa ja kuunnella hiljaisuutta.
Jaa artikkeli: