Juutalaisuuden ja kristinuskon suhde on monella tavalla ainutlaatuinen uskontojen kartalla. Kristinusko on syntynyt juutalaisuuden sisällä, ja nykypäivän kristinuskoa ja juutalaisuutta voidaan yhteisen taustan takia kutsua sisaruskonnoiksi. ”Kirkko ja juutalaisuus – Taustatietoa ja lähtökohtia kohtaamiselle ja yhteistyölle” on tänä syksynä ilmestynyt julkaisu, joka avaa tuon suhteen eri ulottuvuuksia. Mitä tuore kirja lukijoilleen tarjoaa ja kenen tulisi lukea se?
Aukon täyttäjä
Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä on vuodesta 1977 edistänyt juutalaisten ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuorovaikutusta ja keskinäistä tuntemista. Yksi toimintatavoista on ollut julkaisujen tuottaminen. Näistä uusin on tänä syksynä ilmestynyt Kirkko ja juutalaisuus – Taustatietoa ja lähtökohtia kohtaamiselle ja yhteistyölle.
Julkaisu täyttää huomattavan aukon: ”On oikeastaan aika yllättävää, että kirkon ja juutalaisuuden suhteista ei varsinaisesti ole olemassa omaa julkaisua suomeksi, vaikka aktiivista dialogia on toteutettu jo vuosikymmeniä. Jotain on julkaistu, mutta ei yksin tälle aiheelle omistettua kirjamuotoista julkaisua eikä suomeksi eikä niin sanotulle tavalliselle lukijalle suunnattuna. Nyt on”, toteaa kirjan toimituskuntaan kuuluva Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän puheenjohtaja Pekka Lindqvist.
”Kristityillä ja juutalaisilla on hyvin paljon yhteistä, mutta näitä asioita on nostettu esiin oikeastaan vasta toisen maailmansodan jälkeen. Sekä tutkimuksessa että kristittyjen ja juutalaisten välisissä keskusteluissa on löydetty uusia näkökulmia sekä siihen, mikä yhdistää, että siihen, missä kristinusko ja juutalaisuus poikkeavat toisistaan”, sanoo toimituskunnan jäsen, dosentti Anni Maria Laato. ”Keskustelussa ei nimittäin päästä eteenpäin, ellei tartuta myös vaikeisiin kysymyksiin, niihin, joista ollaan eri mieltä.”
Kirjan artikkelit avaavat juutalaisuuden ja kristinuskon välisen dialogin myötä lisääntynyttä ymmärrystä. Artikkelien teemoja ovat juutalais-kristillisen dialogin historia ja teologia, raamatunkäyttö ja opetus juutalaisuudesta seurakuntatyössä, Israel-kysymys teologisessa keskustelussa, juutalaislähetys, suomalainen Israel-ystävyys, moderni antisemitismi ja juutalaisuus tämän päivän Suomessa.
Dialogia ja kasvavaa ymmärrystä
Juutalaisuus ja kristinusko ovat vaikuttaneet toisiinsa monin tavoin. Kirja kuvaa näiden kahden uskonnon yhteistä menneisyyttä, eriytymistä, konflikteja ja uuden keskinäisen ymmärryksen rakentumista. ”Olemme ymmärtäneet, että dialogi on ymmärryksen lisääntymistä ja yhteiselon mahdollistamista, ei niinkään omastaan luopumista”, Suomen Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornik kiteyttää julkaisun loppusanoissa.
Kirjan toimittajat nostavat esille kirjan taustalla vaikuttavan toimivan suhteen ja yhteistyön juutalaisten ja kristittyjen välillä: ”Julkaisu osoittaa, että suhteet ovat yksinkertaisesti toimivat. On ilo, että Helsingin juutalaisen seurakunnan lehti Hakehilakin on aktiivisesti raportoinut uskontojemme suhteisiin liittyvistä asioista”, toteaa Pekka Lindqvist.
Kirjan toimituskuntaan kuuluva Kirkkohallituksen asiantuntija Tomi Karttunen arvostaa kirjan synnyttänyttä yhteistyötä: ”On hienoa, että meillä on näin asiantunteva joukko, joka hieman vahvistettuna saattoi koota yhteen syvällisesti asiaa tuntevan ja teemoja monipuolisesti valottavan joukon kirjoituksia, jotka vaikuttavat antavan tukea ja inspiraatiota myös konkreettiseen työhön niin kristillisissä kuin juutalaisissa seurakunnissa, kouluissa ja oppilaitoksissa sekä tutkimuksen parissa.”
Pekka Lindqvist korostaa juutalaisuuden ja kristinuskon välisen suhteen ja dialogin merkitystä sekä juutalaisille että kristityille: ”Kirkon ja juutalaisuuden suhteet ovat tärkeä aihepiiri molemmille osapuolille. Se on tärkeää molempien itseymmärryksen syvenemiselle.” Yhteisen menneisyyden ja historiallisen vuorovaikutuksen vuoksi toiseen uskontoon ja kulttuuriin tutustuminen avaa polkuja myös oman taustan ymmärtämiseen.
Dialogissa on päästy vaiheeseen, jossa voidaan tarttua monenlaisiin teemoihin, haastaviinkin. Tomi Karttunen korostaa monipuolisen otteen merkitystä kirjalle: ”Tässä julkaisussa on ensimmäistä kertaa tuotu selkeästi esiin sekä kristinuskon ja juutalaisuuden väliseen dialogiin liittyvä teologinen ulottuvuus ja sen merkitys omalle identiteetille että käytännön työn soveltava näkökulma asioihin liittyvän tutkimuksellisen ja kokemuksellisen taustoituksen lisäksi.”
Kirjan kirjoittajiin kuuluva Harriet Haras-Refael korostaa dialogin ja julkaisun takana vaikuttavien periaatteiden merkitystä yhteiskunnassa laajemminkin: ”Kirjan voidaan juutalaisesta tarkastelukulmasta katsottuna nähdä tavoittelevan juutalaista ideaalia, jonka mukaan meidän tulee arvioida kohtaamamme ihmiset ja tilanteet kriittisyyden sijaan myönteisen oletuksen kautta ja nähdä toiset ymmärryksellä, ’dan le kaf zechut’ ennen kuin tuomitsemme. Haluamme nähdä hyvää toisissa. Nykypäivän länsimaisen yhteiskunnan tilan ja ihmisten henkisen ymmärryksen kannalta tällaisen tavoitteen toteutumiselle olisi valtava tarve.”
Antisemitismiä ja välinpitämättömyyttä
Julkaisu on osoitus toimivasta dialogista juutalaisuuden ja kristinuskon välillä. Hyvä yhteiselo ei ole valitettavasti näiden kahden uskonnon välisen historian ja suhteen koko kuva. Julkaisu nostaa useammassa artikkelissa esille juutalaisvastaisuuden ja antisemitismin, joita valitettavasti esiintyy vanhoissa ja uusissa muodoissa vuosisadasta toiseen. Tomi Karttunen toteaa, että julkaisu tuo asiallista tietoa kristinuskon ja juutalaisuuden välisen kohtaamisen muodoista ja työstä antisemitismiä vastaan nykytilanteessa, jossa antisemitismi on muun vähemmistövihamielisyyden ohella vahvistunut.
Pekka Lindqvistin mukaan varsinaisen tiedostetun tai tiedostamattoman antisemitismin lisäksi juutalaisuuden ja kristinuskon välistä dialogia kohtaan esiintyy välinpitämättömyyttä ja vierastamista. ”Siihenkin tällainen helposti saatavilla oleva kirja, jonka kirjoittajien joukosta löytyy myös vähemmistöä edustavia kirjoittajia, on hyvä lääke”, Lindqvist toteaa.
Luettavaa monille
Kirjan kirjoittajat ja toimittajat suosittelevat kirjaa lämpimästi monenlaisille lukijoille. Tomi Karttunen suosittelee sitä ”Seurakunnan työntekijöille, opiskelijoille, opettajille ja muille, jotka ovat kiinnostuneita kristinuskon ja juutalaisuuden välisestä kohtaamisesta ja oman uskon ja kulttuurin juurista sekä pitävät tärkeänä antisemitismin vastaista työtä.”
”Toivottavasti tätä kirjaa käytetään myös kouluissa ja yliopistoissa. Open access -julkaisuna se on kaikkien saatavilla”, toteaa Anni Maria Laato. ”Teksteistä voi poimia otteita keskustelun pohjaksi, ja kirjallisuusluetteloista löytyy lisää materiaalia.”
Pekka Lindqvist katsoo kirjan olevan niin yleistajuinen, että se sopii hyvin kaikille asiasta kiinnostuneille ja nimeää vielä erityisesti pari ryhmää: ”Minusta olisi myös mukava nähdä, että maamme lukuisat Israel-ystävyyteen syttyneet kristityt lukisivat sen. Ja vielä viimeiseksi: soisin että moni juutalaisen seurakunnan jäsen lukisi sen. Se on sekä arvokas ja tietorikas käsikirja jo sinänsä – ja sisältää varmasti uutta tietoa juutalaistakin traditiota koskien – , mutta avaa myös uusia näköaloja tuohon uskontojen suhteeseen.”
Voit ladata julkaisun ilmaiseksi tai tilata sen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon verkkosivuilta: Kirkon julkaisut (Painotuotteen tilauslinkki on sivun alareunassa).
Jaa artikkeli: