Miltä säännöllinen lahjoittaminen tuntuu? Aina ei välttämättä tule ajatelleeksi sitä, että säännöllinen messuun osallistuminen tarkoittaa myös viikoittaista lahjoittamista. Monelle säännöllinen lahjoitus tarkoittaa kuukausittain tililtä lahjoitettavaa summaa. Messuun osallistuminen on oman hengellisen elämän hoitamista, mutta myös tapa jakaa omastaan muille kolehdin kautta. Voi huomata, että myös niukempina taloudellisina aikoina on omasta jaettavaa, kun taskun pohjalta löytyykin kolikko ja sen voi pudottaa kolehtihaaviin.
Oivallukset Erätauko-keskustelusta
Viime syksynä kolehdin merkityksestä keskusteltiin Erätauko-keskusteluissa yhdessä seurakuntien ja järjestöjen työntekijöiden kanssa. Korona-aika, kokoontumisrajoitukset ja käteisen rahan käytön väheneminen ovat nostaneet esiin kolehtitulojen merkityksen. Kun syvennyimme yhdessä pohtimaan kolehtia, nousi esiin monia huomiotta jääneitä tärkeitä asioita.
Suurimmaksi oivallukseksi Erätauko-keskusteluissa nousi otsikkoon poimittu lause: “Kolehti ei ole rahankeräystä, vaan jatkoa rukoukselle.” Mitä enemmän aiheen äärellä jaoimme kokemuksia, sitä vahvemmin koimme, että kristityn yhdeksi tärkeäksi tehtäväksi osoittautui kolehti ja omastaan jakaminen. Lahjoittaminen tuntui hyvältä. Kolehtiin voi myös osallistua, vaikka ei olisi edes joka kerta rahaa mukana. Yhteiseen kolehtiin voi osallistua rukoilemalla. Kolehti on asia, jossa voi ihan konkreettisesti tehdä jotain muiden hyväksi. Kolehti on suuri mahdollisuus. Vaikka yksittäinen lahjoitus voi olla pieni, niin kaikkien seurakuntien yhdessä keräämä summa on suuri.
Miten kolehdista tulee merkityksellinen osa messua?
Keskusteluista nousi esiin vahvasti se, että mikään kolehtiin liittyvä ei synny itsestään. Messusuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota yksityiskohtiin. Esimerkiksi on tärkeää huomioida, että kolehtikohteen esittelyn tulee olla riittävän yksilöity ja konkreettinen. Ei ole aina itsestään selvää, että seurakunta kuulisi kolehdin siunauksen sanat. Kolehdin merkitystä saisi enemmän esiin, jos kolehtia ei siunattaisi virren aikana, vaan sen jälkeen. Kolehti ei ole vain varainhankintaa, sillä siihen liittyy aina kerätyn rahan siunaaminen.
Kolehti muuttaa maailmaa
Kolehdilla on suuri merkitys myös arvojen muokkaajana. Moni saattaa muistaa lapsuudestaan hetken, kun sai itse pudottaa kolehtihaaviin kolikon. Tilanne on samaan aikaan sekä jännittävä että merkittävä. Lapselle on suuri vastuutehtävä pudottaa raha itse haaviin. Samalla ymmärtää auttavansa toista, joka tarvitsee kolikon minua enemmän.
Jääkö monelta tämä konkreettinen omastaan antaminen kokematta? Kolehtikokemuksista jää vahva jälki, joka kantaa yhtä kolikkoa pidemmälle. Kolehdin kautta voi oppia merkittäviä asioita myötätunnosta, yhteisestä vastuusta ja lähimmäisenrakkaudesta. Muistoissaan voi palata omiin lapsuuden kirkkohetkiin ja miettiä mihin kaikkeen ne ovat vaikuttaneet.
Haaste seurakuntiin
Voisiko seurakunnan työkokouksessa tai messun suunnittelukokouksessa keskustella yhdessä siitä, mitä kolehti jokaiselle henkilökohtaisesti merkitsee. Voisiko kolehdista innostua uudella tavalla? Tässä koottuna kysymyksiä, joiden kautta omassa yhteisössä voidaan pureutua siihen, miten kolehdin merkitystä omassa seurakunnassa voisi nostaa:
- Miltä varainhankinta yleisesti tuntuu?
- Miten oman seurakunnan kolehtikohteiden valintaan voi vaikuttaa?
- Miltä kolehdin ilmoitus tuntuu?
- Sanoitetaanko oman seurakunnan messussa, että rukous on yhtä tärkeää rahallisen tuen ohella?
- Onko kolehtikohde mainittu esirukouksessa?
- Kerrotaanko kolehtikohteesta messuviestinnän yhteydessä esimerkiksi seurakunnan sosiaalisen median kanavissa?
- Onko messujen striimeissä kuvamateriaalia lahjoituksen mahdollistamiseen?
- Viestitäänkö seurakunnan kanavissa mitä kolehtia saavat järjestöt saavat aikaan seurakuntalaisten tuella?
- Miltä rahan antaminen kolehtiin tuntuu?
- Liittyykö kolehtiin jokin muisto?
- Voisiko muistoja käyttää viestinnän tukena?
- Miten omassa seurakunnassa kolehtipuheet laaditaan?
- Onko järjestöjen tarjoamat kolehtimateriaalit oikeiden ihmisten saatavilla?
- Voisiko kolehtikohteen ilmoitus olla erityinen messuavustajan tehtävä? Tehtävään kuuluisi esimerkiksi tiedonhankinta kolehtikohteesta järjestöjen verkkosivuilta, kolehtiviestintä seurakunnan viestintäkanavissa, kolehtikohteen esittely ja kolehtiavustajista sopiminen.
- Siunataanko kolehti messussa niin, että seurakuntalaiset kuulevat sen?
Heräsikö ajatuksia tai toivoisitko vinkkejä keskustelun fasilitointiin tai messuviestintään? Ota yhteyttä oman seurakuntasi yhteistyöjärjestöihin!
Oivallukset poimittu syksyllä 2021 järjestöyhteistyössä toteutetusta Erätauko -keskustelusta keskustelijoiden luvalla.
Kirjoittaja on seurakuntavarainhankinnan ja viestinnän asiantuntija ja vastaa kolehtivarainhankinnasta, katastrofikeräyksistä ja Kirkon Ulkomaanavun seurakuntaviestinnästä