Johanna Björkholm-Kallio on väitöskirjaansa viimeistelevä teologian maisteri. Hän on aloittanut toukokuun 2024 alussa Kirkkohallituksen ulkoasiain osastolla Kirkon lähetystyön keskuksessa tehtävänimikkeellä lähetysteologian asiantuntija. Kirkkomme Lähetys -lehti haastatteli Johannaa.
Johanna Björkholm-Kallion ensimmäisiä päätehtäviä on osallistua kirkon kansainvälisten lähetyskumppanuusneuvottelujen valmisteluihin. Kokous pidetään elokuun viimeisellä viikolla Helsingissä, Lähetyskumppanuusneuvottelut on kirkon vuoden 2024 tärkein kansainvälinen tapahtuma – ePressi. Kyseessä on toinen kerta, kun Suomen ev.-lut. kirkko kutsuu kumppanikirkkojensa edustajat koolle Suomeen keskustelemaan kumppanuudesta ja osallisuudesta kirkon yhteiseen lähetystehtävään. Ensimmäiset Suomen ev.-lut. kirkon kansainväliset lähetyskumppanuusneuvottelut pidettiin v. 2014 eli 10 vuotta sitten.
Kuka olet?
Olen Johanna Björkholm-Kallio, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Olen syntynyt Pohjanmaalla ja olen kaksikielinen eli puhun toisena äidinkielenäni ruotsia. Olen asunut pääkaupunkiseudulla noin 20 vuotta, kunnes pari vuotta sitten muutin perheineni Savitaipaleelle. Väitöskirjatutkimus Åbo Akademissa on loppusuoralla, aiheenani on Suomen Lähetysseuran lähetystyöntekijöiden koulutus jälleenrakennuksen aikana (1944–1960). Tarkoitukseni on saada tutkimus valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
Lähetystyö on ollut minulle aina läheinen. Tulen herätyskristillisestä ympäristöstä, jossa lähetystyötä pidettiin esillä. Afrikan-lähetystyöntekijöiden kouluvierailut tekivät pysyvän vaikutuksen ja minulla oli nuorena aasialaisia ystäviä Vietnamista. Vuosien varrella olen ollut töissä Suomen Lähetysseurassa, Lähetysyhdistys Kylväjässä ja SLEF:issä [Svenska Lutherska Evangeliföreningen] sekä nyt viimeiset vuodet pappina Sammonlahden seurakunnassa Lappeenrannassa, joten tunnen sekä seurakuntatyötä että lähetysjärjestöjen työskentelyä. Kansainvälistä kokemusta olen saanut muun muassa toimimalla Namibian ev.-lut. kirkon yhteydessä Windhoekissa toimivan Paulinumin teologisen seminaarin opettajana.
Millaisia töitä tulet tekemään Kirkon lähetystyön keskuksessa kirkon ulkoasiain osastolla?
Muutaman päivän työkokemuksen perusteella tehtäväkuva on hyvin laaja ja monipuolinen. Kirkon kansainväliset lähetyskumppanuusneuvottelut on suurin ja tärkein asia, jonka valmisteluihin ja toteutukseen pääsen heti osallistumaan. Lähetysteologian asiantuntijana tehtäväni on edistää kirkon lähetystehtävän toteutumista lähetysteologian näkökulmasta hiippakunnissa ja seurakunnissa. Osallistun lähetystä koskevaan koulutukseen ja viestintään ja pidän yhteyksiä lähetysjärjestöihin, hiippakuntiin sekä kotimaisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Esimerkkinä voi mainita, että minut nimettiin Kirkon lähetystyön keskuksen edustajaksi Suomen lähetysneuvoston hallitukseen vajaan kahden viikon työssäolon jälkeen!
Mikä kiinnostaa kirkon kansainvälisessä työssä?
Kirkon kansainvälinen työ on kiehtovaa kaikessa moninaisuudessaan. Kansainvälinen työ luo puitteet ja ympäristön toistemme kohtaamiselle Kristuksen maailmanlaajassa kirkossa. Näissä kohtaamisissa saamme kuunnella toisiamme ja oppia toisiltamme, kasvaa yhdessä kristittyinä ja yhdessä myös jakaa elämän ilot ja surut. Kansainvälisen työn moninaisuuteen kuuluu sekä oman itsen että toiseuden kohtaaminen ja rinnalla kulkeminen. Kansainvälisyys ei tarkoita enää pelkästään yhteyksiä toisiin maihin, vaan saamme jakaa elämäämme myös täällä Suomessa. Tämä yhteys voi olla ekumeenista yhteyttä, rinnakkain kulkemista tai vaikkapa toiseuden ymmärtämistä muissa uskonnoissa.
Mitä ajattelet lähetystyön asemasta kirkossa ja seurakunnissa?
Ilosanoma armahtavasta ja anteeksiantavasta Jumalasta, Jeesuksesta Kristuksesta, luo kristillisille kirkoille globaalisti vahvan yhteisen perustan. Evankeliumin ilosanoma liikkuu kaikkialta kaikkialle alkaen Jerusalemista aina maan ääriin asti. Me suomalaiset kristityt olemme osa tätä kolmiyhteisen Jumalan lähetystä. Olemme saaneet ottaa vastaan sanoman Jeesuksesta ja tätä sanomaa saamme olla viemässä eteenpäin yksilöinä, järjestöinä, seurakuntina ja kirkkona. Lähetystyö on kuin seurakunnan ja kirkon sykkivä sydän – se ylläpitää toimintoja, kutsuu seurakuntayhteyteen ja kehottaa meitä pitämään huolta toisistamme. Uskon, että lähetystyö on avain kirkon kasvuun ja se antaa uskoa tulevaan monenlaisten haasteiden ja vaikeuksienkin keskellä.
Lähetystyö elää aina osana aikaansa ja vallitsevaa kulttuuria ja ympäröivää yhteiskuntaa. Kulttuurien ja toimintamallien muuttuminen yhteiskunnassa heijastuu myös lähetystyön toimintamalleihin ja lähetysteologiseen itseymmärrykseen. Lähetystyö on toisaalta monelle tuttua, mutta samalla siitä edelleenkin elää monia ennakkoluuloja vaikkapa käännyttämisenä. Meidän tehtävämme seurakuntalaisina ja kirkkona on haastaa näitä ennakkoluuloja ja vanhentuneita käsityksiä lähetystyöstä tarjoamalla ajankohtaista tietoa esimerkiksi kertomalla siitä hienosta työstä, mitä kirkkomme lähetysjärjestöt tekevät yhdessä paikallisten kumppaniemme kanssa eri puolilla maailmaa. Etäyhteyksien kautta on helppoa osallistua jumalanpalveluksiin ja seurakunnan toimintaan kaukanakin ja myös tällä tavalla saada ajankohtaista tietoa kirkoista maailmalla.
Mitä toivot tapahtuvan kirkon kansainvälisissä lähetyskumppanuusneuvotteluissa elokuussa?
Uskon kirkon kansainvälisillä lähetyskumppanuusneuvotteluilla olevan merkittävä vaikutus sekä meillä täällä Suomessa että kumppanikirkoissamme maailmalla. Täällä kotimaassa monet seurakuntalaiset saavat mahdollisuuden tavata kirkon lähetystyön kansainvälisiä kumppaneita näiden tekemillä seurakuntavierailuilla ympäri Suomea ennen ja jälkeen kokouksen. Lähetyskumppanuusneuvottelut mahdollistavat kohtaamisen ja verkostojen vahvistamisen lähetysjärjestöjen, kumppanuuskirkkojen ja hiippakuntien välillä. Odotan neuvotteluilta monipuolista teologista keskustelua lähetyksen olemuksesta ja yhteisestä uskostamme. Samalla saamme yhdessä voimaantua ja tukea toisiamme evankeliumin todistuksessa.
Mitä haluat sanoa tämän jutun lukijoille?
Haluan haastaa meitä jokaista syventämään jumalasuhdettamme, oppimaan lisää toisiltamme ja löytämään oman paikkamme maailmanlaajassa kirkossa ja lähetyksessä.
Teksti: Johanna Björkholm-Kallio
Johdanto ja kysymykset: Risto Jukko
Kuva: Harri Kallio