Kirkkomme Lähetys on aiemmin julkaissut Kirkkojen maailmanneuvoston Karlsruhen yleiskokoukseen liittyviä kirjoituksia. Tällä kertaa julkaisemme yleiskokouksen viestin kaikille kirkoille. Tämän viestin ”Kehotus toimia yhdessä” on suomentanut Minna Hietamäki.
Aluksi
Jokainen Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokous on julkaissut kokouksesta viestin. Yleiskokouksen viesti kertoo, minkälaista kokouksessa oli ja mikä innosti kokoukseen osallistuneita. Viesti on tarkoitettu luettavaksi kaikissa Kirkkojen maailmanneuvoston jäsenkirkoissa ja niiden seurakunnissa ja julkaistavaksi kaikissa kirkon tiedotusvälineissä. Ajattelemme, että tämä viesti voitaisiin kääntää ja että se voisi tulla laajaan käyttöön.
Toivon mukaan viesti herättää keskustelua ja ajatuksia. Toivomme myös, että viestin esiin nostamien asioiden puolesta rukoiltaisiin. Viesti heijastelee yli 4000 yleiskokoukseen osallistuneen näkökulmia ja rukouksia yhteisellä matkalla kohti yhteyttä Kristuksessa. Välitämme tämän viestin nyt teille ja pyydämme teitä välittämään sen edelleen kaikille kristityille ja niille, joilla on hyvää tahtoa, jotta voisimme olla yhtä ja tulla näkemään, kuinka Kristuksen rakkaus vie maailman sovintoon ja ykseyteen.
Kehotus toimia yhdessä
”Kristuksen rakkaus näet pitää meidät järjestyksessä.” (2 Kor. 5:149
”Tulkaa minun mukaani!” (Matt. 4:19)
(UT2020 mukaan)
1. Aina Jeesuksen maanpäällisestä elämästä asti, jopa tällä hetkellä, Jeesus puhuttelee kaikkia ihmisiä näillä sanoilla. Jeesuksen elämä, sanat ja teot ovat edelleen kutsu lähteä liikkeelle; fyysisestä paikasta toiseen, ihmisryhmästä toiseen, ajattelutavasta toiseen. Ennen kaikkea Jeesus kutsuu meitä tulemaan maailman ongelmien keskellä hänen luokseen ja pysymään hänen rakkaudessaan, joka on tarkoitettu kaikille (vrt. Matt. 11:28).
2. Raamatun viimeisessä kirjassa, Ilmestyksessä, kerrotaan muinaisista, maailmassa kärsimystä aiheuttavista voimista: sodasta, kuolemasta, taudeista ja nälänhädästä. Kun Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokous kokoontui Karlsruheen vuonna 2022, olimme tietoisia maailman kärsimyksestä. Kun valtaa pitävät käyttävät valtaansa mieluummin muiden sortamiseen kuin osallisuuden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan rakentamiseen, kärsimystä seuraa epäoikeudenmukaisuus ja syrjintä.
3. Yksilöt, kansat ja maat kohtaavat myös katastrofeja, jotka johtuvat suoraan vastuuttomasta ja rikkoutuneesta suhteesta luomakuntaan. Olemme luoneet ekologista epäoikeudenmukaisuutta ja ajautuneet ilmastokriisiin. Ilmastohätätilan kasvaessa myös köyhien ja syrjäytettyjen ihmisten kokema kärsimys kasvaa.
4. Tämän kaiken keskellä me Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokouksena jatkamme yhteistä pyhiinvaellustamme. Olemme olleet odottavalla, toivorikkaalla ja jopa iloisella mielellä. Pyhän Hengen voimassa Kristuksen kutsu on avoin kaikille ihmisille ja koko luomakunnalle.
5. ”Kristuksen rakkaus vie maailmaa sovintoon ja ykseyteen.” Kristuksen rakkaus on vastaus kaikkien kärsivien pyyntöihin. Rakkaus velvoittaa meitä olemaan solidaarisia ja tulemaan Kristuksen luo, vastaamaan Kristuksen rakkauteen oikeudenmukaisuudella ja toimimaan oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Meidät on kutsuttu sovitukseen Jumalan rakkaudessa ja todistamaan Kristuksessa ilmoitetusta rakkaudesta (1 Joh. 4:9–11).
6. Sovinto on liikettä kohti Jumalaa ja kohti toisia ihmisiä. Sovinto on valmiutta kuunnella Jumalaa ja toinen toisiaan. Se on sydämen kääntymystä itsekkyydestä ja apatiasta osallisuuteen ja palvelemiseen. Sovinto edellyttää, että tunnustamme keskinäisen riippuvuutemme koko luomakunnasta. Me tunnustamme, että vaikka haluamme koko sydämestämme palvella Jumalaa ja lähimmäistämme, me epäonnistumme, olemme erimielisiä ja joskus kuljemme kauemmas toisistamme. Me tunnustamme, että tarvitsemme Kristuksen rakkauden muuttavaa voimaa kulkeaksemme kohti sovinnossa ja yhteydessä elävää maailmaa.
7. Me kristityt sekä aikaansaamamme rakenteet ovat edesauttaneet hyväksikäyttöä. Meidän tulee katua ja tulla osaksi sovinnon liikettä. Sodan, eriarvoisuuden ja luomakuntaa kohtaan tehdyn synnin äärellä Kristuksen rakkaus kutsuu meitä katumukseen, sovitukseen ja oikeudenmukaisuuteen.
Yhteinen matkamme
8: Kaiken monimuotoisuutemme keskellä olemme oppineet tässä yleiskokouksessa, että meidän on kuljettava yhdessä oikeudenmukaisuuden, sovinnon ja ykseyden pyhiinvaelluksella.
- Kun kokoonnumme yhteen Saksassa, tulemme ymmärtämään sodan hinnan ja sovinnon mahdollisuuden;
- Kun kuulemme yhdessä Jumalan sanaa, tunnistamme yhteisen kutsumuksemme;
- Kun kuuntelemme toisiamme ja puhumme toisillemme, meistä tulee toistemme lähimmäisiä;
- Kun suremme yhdessä, avaamme itsemme toistemme tuskalle ja kärsimykselle;
- Kun työskentelemme yhdessä, sitoudumme yhteistyöhön;
- Iloitsemme toistemme iloista ja toiveista;
- Kun rukoilemme yhdessä, tulemme tuntemaan perinteidemme rikkauden ja erossa olemisen kivun.
”Menkää kaikkialle maailmaan” (Mark. 16:15)
9. Taivaaseen astumisestaan asti – jopa tällä hetkellä – Kristus kehottaa jatkuvasti seuraajiaan menemään kaikkialle maailmaan.
10. Sovinto tuo meitä lähemmäksi Jumalaa ja toisiamme. Se mahdollistaa Jumalan rakkauteen perustuvan ykseyden. Kristittyinä meidät on kutsuttu pysymään Kristuksen rakkaudessa ja olemaan yhtä (Joh. 17). Tällainen ykseys on lahjaa Jumalalta. Se syntyy sovinnosta ja perustuu Jumalan rakkauteen. Sen avulla me opimme rakentamaa rauhaa, sovittamaan jakolinjat ja toimimaan elävän planeettamme tervehtymiseksi. Kristuksen rakkaus tukee meitä siinä, että me voimme hyväksyä toisemme ja päästä eroon ulkopuolelle sulkemisesta.
11. Saimme esimakua tällaisesta rakkaudesta, kun kokoonnuimme 352 jäsenkirkon, ekumeenisten kumppanien ja muista uskonnoista tulevien ystävien kanssa eri puolita maailmaa etsimään yhteyttä kaikessa moninaisuudessamme. Olemme yhdessä kuunnelleet naisten, nuorten, vammaisten ja alkuperäiskansojen näkökulmia, jotka usein jätetään kuulematta.
12. Kaipaamme sellaista laajempaa liikehdintää, joka vie kohti koko ihmiskunnan ja kaiken olemassa olevan sovintoa ja yhteyttä. Sellaista yhteyttä, jonka Jumala on tehnyt oikeudenmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi kaikille ja jonka kautta koko luomakunta voisi uudistua ja vahvistua. Luotamme Kristuksen rakkauteen, kun pyrimme edistämään ilmasto-oikeudenmukaisuutta. Liitymme Amsterdamin yleiskokouksen (1948) toteamukseen, jonka mukaan ”sota on Jumalan tahdon vastaista” ja Nairobin yleiskokouksen (1975) lausuntoon: ”rasismi on synti Jumalaa vastaan”. On surullista, että me joudumme jälleen kerran nostamaan esiin nämä lausunnot.
13. Yleiskokouksessa on puhuttu paljon. Kaikki sanottu on tehnyt meistä päättäväisempiä. Nyt me pyydämme Jumalalta apua toimia sen pohjalta, mihin olemme ajatuksissamme sitoutuneet. Me sitoudumme yhteistyöhön kaikkien niiden kanssa, joilla on hyvä tahto. Kun korjaamme Karlsruhen yleiskokouksen satoa, me samalla kutsumme kaikkia yhteiselle pyhiinvaellukselle. Sillä jokainen Kristuksen oma on uusi luomus. Hän rakastaa kaikkia, myös niitä viimeisimpiä, vähäisimpiä ja kadotettuja. Kristuksen rakkaus on tarjolla kaikille. Se liikuttaa meitä ja vahvistaa meitä oikeudenmukaisuuden, sovituksen ja ykseyden pyhiinvaelluksella.
Jaa artikkeli: