Vuoden 2021 alkaessa koronapandemia jatkuu yhä edelleen. Moni on jo ehtinyt toivoa paluuta tavalliseen arkeen, mutta pandemian uusien aaltojen myötä sitä saadaan vielä odottaa. Pandemian pitkittyminen on haaste myös lähetystyölle. Kirkkomme Lähetys haastatteli kahta Suomen lähetysseuran lähetystyöntekijää, Katariina Väisästä ja Harri Koskelaa, heidän kuulumisistaan ”etälähetystyön” aikana.
Katariina Väisänen työskentelee Suomen Lähetysseuran hankehallinnon asiantuntijana. Hän on koulutukseltaan teologian maisteri. Aiemmin Katariina Väisänen on työskennellyt Suomessa eri kristillisissä järjestöissä ihmisoikeuksiin, kestävään kehitykseen ja rauhantyöhön liittyvissä tehtävissä.
Missä olet nyt, Katariina Väisänen?
”Työskentelen Suomen Lähetysseurassa hankehallinnon asiantuntijana. Muutin joulukuussa 2020 Kambodžan pääkaupunkiin Phnom Penhiin, mutta voi sanoa, että teen ”etälähetystyötä”. Vastaan nimittäin hankeyhteistyöstämme Thaimaan ja Myanmarin luterilaisten kirkkojen kanssa, eikä kumpaankaan näistä maista pääse tällä hetkellä matkustamaan. ”
”Lähetystyössä koen saavani olla mukana rakentamassa maailmanlaajaa Kristuksen kirkkoa ja edistämässä oikeudenmukaisuuden ja ihmisoikeuksien toteutumista. Samalla opin valtavasti elämästä erilaisissa olosuhteissa”, Väisänen kertoo.
”Etälähetystyötä” koronan aikaan
Koronan levitessä alkukeväästä 2020 Katariina Väisänen asui Thaimaassa ja siirtyi tekemään etätöitä Bangkokin-kotiinsa. Siitä saakka hän on tehnyt ”etälähetystyötä”, vaikkakin täällä Kambodžassa hän on ilokseen päässyt tapaamaan kumppanikirkkojen työntekijöitä. Väisänen kertoo, että suurimman osan työtehtävistä on pystynyt hoitamaan hyvin myös etänä, sillä työnkuvaan kuuluu paljon hallinnollisia tehtäviä, kuten työn tulosten seuraamista ja raportointia.
Suurimpana haasteena etätyöskentelyssä Katariina Väisänen pitää sitä, että yhteistyötä ei voi tehdä kasvotusten: ”En pääse Myanmariin ja Thaimaahan näkemään tukemaamme työtä omin silmin enkä tapaamaan työn piirissä olevia ihmisiä. Asiat hoituvat kyllä videopuhelujen kautta, mutta syvälliseen kohtaamiseen on paremmat edellytykset, kun on aikaa viipyä yhteisen aterian ääressä, osallistua jumalanpalvelukseen tai vaikka matkustaa samassa autossa kylävierailuilla.”
Etätyön ajassa on ollut myös positiivisia puolia. Väisäsen mukaan ”ilahduttavaa on ollut huomata, miten joustavasti paikalliset kumppanimme ja myös me lähetysseuralaiset olemme lopulta omaksuneet uusia työtapoja olosuhteiden muuttuessa. Tämä ei koske ainoastaan etäkokoustekniikan hyödyntämistä, vaan myös valmiutta muuttaa suunnitelmia ja kohdistaa voimavaroja koronan leviämisen vastaiseen työhön.”
Vaiherikas siirtymä työalueelle
Katariina Väisänen matkusti maaliskuun 2020 lopussa Suomeen siinä uskossa, että poikkeustilanne kestäisi korkeintaan muutaman kuukauden, ja kesälomien jälkeen hän pääsisi palaamaan arkeen Bangkokissa. Toisin kuitenkin kävi. Ulkomailta tulevien tartuntojen pelossa Thaimaan viranomaiset ottivat käyttöön tiukat maahantulorajoitukset, eivätkä rajat ole vielä tähän mennessäkään avautuneet lähetystyöntekijän viisumin haltijoille. Kun odottelu ja epävarmuus oli jatkunut puoli vuotta ja työviisumini meni lopulta kokonaan umpeen, Väisänen siirtyi töihin Kambodžaan, jossa Lähetysseuralla on toimisto ja useita kumppaneita.
Kambodžaan pääsy ei sekään ollut läpihuutojuttu, vaan viisumihakemusta ja lentämistä varten tarvittiin tarkoin ajoitetut koronatestitulokset ja valikoima muita dokumentteja. Työläintä lähdössä oli sen varmistaminen, että tarvittavat dokumentit vastaavat virallisia vaatimuksia, jotka tiukentuivat marraskuun lopussa hieman ennen Väisäsen lähtöä. Esimeriksi lääkärintodistuksessa olevien leimojen värin tuli olla sininen tai punainen, sillä mustalla leimalla varustetun todistuksen aitous saatettaisiin kyseenalaistaa lentokentällä.
Perillä Phnom Penhissä odotti pakollinen kahden viikon karanteeni, jonka aikana hotellihuoneesta ei saanut poistua kuin päivittäiseen ruumiinlämmön mittaukseen hotellin ala-aulaan. Katariina Väisänen vietti joulun eristyksissä mutta onnellisena siitä, että oli vihdoin päässyt takaisin Kaakkois-Aasiaan.
Missä tapaamme sinut jouluna 2021, Katariina?
Katariina Väisänen odottaa vuodelta 2021 erityisesti mahdollisuutta vierailla Myanmarissa ja Thaimaassa niillä alueilla, joissa hän ei ole aikaisemmin päässyt käymään: ”Myanmarissa kartoitamme mahdollisuutta aloittaa kehitysyhteistyötä kirkollisen työn ja rauhantyön lisäksi, mikä on kiinnostava uusi työtehtävä minulle. Tarkoitukseni on asettua takaisin Bangkokiin, kunhan nykyiset maahantulorajoitukset puretaan, mutta tähän menee todennäköisesti vielä monta kuukautta.”
”Odotan koronatilanteen paranemista ennen kaikkea tavallisten kaakkoisaasialaisten ihmisten vuoksi. Vaikka tartuntaluvut ovat Myanmaria lukuun ottamatta pysyneet melko alhaisina, ovat pandemian sosiaaliset ja taloudelliset kustannukset korkeat kaikissa Kaakkois-Aasian maissa. Olen kiitollinen työmme tukijoille, että meillä on mahdollisuus kumppanikirkkojemme ja -järjestöjemme kanssa tukea haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä ja välittää sanomaa Jumalan rakkaudesta”, Katariina Väisänen kertoo.
Huomenna Kirkkomme Lähetyksessä Harri Koskelan tarina Etäopettajana Honkongissa
Jaa artikkeli: