Ekumeniikan dosentti Risto Ahosen juhlakirja ”Kirkon olemus on missio” (493 s. Väyläkirjat 2023) on yksi laajimmista kotimaisista lähetystyötä käsittelevistä yleisteoksista. Kirjassa korostuu teemoina lähetyksen trinitaarinen perustelu ja kristuskeskeisyys, lähetyksen ja ekklesiologian yhteenkuuluvuus, kontekstuaalinen teologia, ekumeeninen missiologia sekä evankelioiminen.
Kirjan lähtökohtana toimii lähetyksen perusta Kristuksessa. Jumala lähettää seuraajansa viemään todistusta ylösnousseesta vapahtajasta maailman ääriin. Sanoma pelastuksesta ja syntien sovituksesta kuuluu kaikille. Keskeiseksi toimijaksi muotoutuu Pyhän Hengen johdatuksessa oleva kristillinen yhteisö, joka ruumiillistuu kirkossa. Lähetystyöstä tulee kaikkialta kaikkialle suuntautuva monisäikeinen liike, jossa kristityt jakavat maailmanlaajuisesti yhteistä todistusta.
Lähetysteologiaa luomisesta kirkon uudistumiseen
Missiologian dosentti Jaakko Rusaman toimittama 35 artikkelin kokoelmateos avaa lähetysteologiaa luomisuskosta luonnontieteiden valtakaudella päätyen emerituspiispa Seppo Häkkisen ajankohtaiseen kysymyksenasetteluun viihdekirkosta ja kirkon uudistumisesta. Emerituspiispa Jorma Laulaja toteaa artikkelissaan osuvasti, ettei luonnontieteellinen paradigma hoida syyllistä mieltä eikä tue ihmistä turvallisella läheisyydellä. Evankeliumia tarvitaan yhteiskunnallisten muutostenkin keskellä.
Kirjan teologisen pohdinnan taustalla on havaittavissa mission asema keskellä jännitteistä yhteiskunnallista teologista kenttää, missä vaikuttaa virkateologiset kysymykset ja erilaiset opilliset painotukset. Kontekstuaalisuuden- lähtökohtana on inkarnaatio – Jumalan asettuminen osaksi ihmiskuntaa ja ihmisyyttä. Vaikka evankeliumi itsessään on kulttuurin yläpuolella, se pukeutuu aina johonkin kieleen ja kulttuuriin – niin myös meillä täällä Suomessa. Artikkelissaan Seppo Häkkinen muistuttaakin miten kirkon itseymmärryksen ja mission tulee nousta Jumalan sanasta. Identiteettiä pohdittaessa on hänen mukaansa kiinnitettävä huomio kirkon perustaan, uskon ilmenemiseen ja kirkon tehtävän toteuttamiseen.
Jumalan lähetyksen kokonaisvaltaisuus
Kirjan missiologinen anti on erittäin kattava. Artikkelissaan lähetyksen kokonaisvaltaisuudesta emerituspiispa Simo Peura luo lyhyen katsauksen siitä, miten holistinen lähetyskäsitys nousi lähetysteologian avainkäsitteeksi 1970-luvulla. Ekumeenisen lähetysliikkeen jännitteet johtivat evankelikaalien organisoitumiseen Lausannen liikkeeksi vuonna 1974.
Artikkelissa tuodaan esille, miten lähetyksen kokonaisvaltaisuutta käsiteltiin kaikissa 1970-luvun suurissa ekumeenisissa konferensseissa Kirkkojen maailmanneuvostossa, Lausannen evankelioimiskonferenssissa ja Luterilaisen maailmanliiton yleiskokouksessa Dar es Salaamissa.
Moderni lähetystyö nähdään kirjan artikkeleissa laaja-alaisesti holistisena toimintana, jossa evankeliumi palvelee koko ihmistä. Ihminen tarvitsee sekä vapauttavaa sanomaa syntien anteeksiantamuksesta että elämän ja elinolosuhteiden uudistamista rauhan, sovinnon ja humanitaarisen työn kautta. Missionaarisuus nähdään ihmisoikeutena, silloin kun se toteutuu uskonnonvapausperiaatteen mukaisesti ilman käännyttämistä.
Globaalin kirkon näkökulma
Kirja on teoreettisesta painostaan huolimatta helposti luettava ja tarjoaa sekä tutkimusta että juhlakirjan olemukseen kuuluvaa vapaamuotoisempaa näkökulmaa missiologian dosentti Risto Ahosen elämäntyöhön. Yksi kirjan tärkeimmistä aihepiireistä on globaalin kirkon näkökulma. Tätä käsittelee muun muassa Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko artikkelissaan ”Busanista Karlsruheen. Siirtymä voimaannuttavasta pneumatologiasta kristologiaan ekumeenisessa trinitaarisessa lähetysteologiassa.”
Jukko tuo esille, miten Kirkkojen maailmanneuvoston Busanin kokouksen lähetysasiakirja ”Yhdessä kohti elämää – lähetys ja evankelioiminen muuttuvassa maailmassa (2012) korostaa Hengen lähetystä ja marginaaleista lähtevää lähetystyötä. Pyhä Henki voimaannuttaa reuna-alueilla olevat lähetyksen toimijoiksi. Vuonna 2018 järjestetyssä Kirkkojen maailmanneuvoston maailmanlähetyksen ja evankelioimisen konferenssissa Arushassa Tansaniassa Pyhän Hengen korostus jää taka-alalle ja painopisteeksi muotoutuu Kristus ja kristuskeskeinen opetuslapseus. Missionaarisuus ja kristittynä eläminen tarkoittaa Arushan painopisteiden mukaan Jeesuksen esimerkin seuraamista.
Globaalin kirkon ääni kuuluu juhlakirjassa myös Jordanian ja Pyhän Maan evankelisluterilaisen kirkon emerituspiispa Munib Younanin ekumeenista vuoropuhelua ja uskontodialogia korostavassa artikkelissa. Jaakko Mäkelän artikkelissa puolestaan tuodaan esille Aasian ja Afrikan kirkkojen osallistuminen rajoja ylittävään lähetystyöhön.
Jumalan ja meidän missio
Jaakko Rusaman toimittaman kirjan anti on kiistatta erittäin laaja ja teos on samalla hieno kunnanositus Risto Ahosen merkittävälle elämäntyölle missiologian tutkimuksen ja opetustyön parissa. Ahosen klassikoksi muodostunut magnum opus ”Lähetys uudella vuosituhannella. Maailmanlähetyksen teologiset perusteet” vuodelta 2000 on myös vaikuttanut tulevien tutkijasukupolvien missiologiseen tulkintaan.
Artikkelien tarjoama laaja näköala lähetystyöhön tarjoaa lukijalle mahdollisuuden keskittyä itseään kiinnostaviin näkökulmiin lähetysteologiaa ja lähetystyötä tarkasteltaessa. Samalla herää kysymys – puuttuuko tästä erittäin kattavasta ja merkittävästä teoksesta vielä jokin näkökulma? Lähetystyön merkittävänä resurssina ovat lähetyshistoriamme aikana olleet naislähetit ja vuonna 2022 noin 59 % ulkomaan työssä olevista suomalaisista lähetystyöntekijöistä oli naisia. Ensimmäiset perheettömät naiset lähtivät lähetystyöhön Suomesta vuonna 1898. Naiset ovat usein myös omalla työpanoksellaan mahdollistaneet lähetystehtävän toteutumisen perheissään. Lukijana olisin mielelläni myös lukenut tästä naisten tekemästä tärkeästä työstä Jumalan lähetyksessä.
Kirjan kantava teema ”Kirkon olemus on missio” kulkee teoksen läpi sen punaisena lankana nostaen samalla esille myös kristittyjen ekumeenisen yhteyden. Kristittyinä ja seurakuntina saamme elää todeksi evankeliumin vapauttavaa sanomaa pelastuksesta ja syntien anteeksiantamuksesta. Jumalan missio on myös kirkon ja meidän jokaisen missio.
Jaa artikkeli: