Maailman nuorin valtio Etelä-Sudan painiskelee lähestyvien vaalien, vakavan inflaation ja sään ääri-ilmiöiden parissa. Lisäksi Etelä-Sudan ottaa vastaan runsaasti pakolaistaustaisia ihmisiä, ja miljoonat eteläsudanilaiset ovat itsekin ovat joutuneet jättämään kotinsa.
Etelä-Sudanin naapurimaassa Sudanissa alkoi sota huhtikuussa 2023. YK:n humanitaaristen asioiden koordinaatiotoimisto OCHA:n arvion mukaan Etelä-Sudan on vastaanottanut sodan alkamisen jälkeen jo 572 000 pakolaista, joista noin 20 prosenttia on sotaa pakenevia sudanilaisia. Loput 80 prosenttia on kotimaahansa Sudanista palaavia eteläsudanilaisia, jotka pakenevat jälleen turvallisen elämän toivossa.
Kirkon Ulkomaanavun Etelä-Sudanin maajohtaja Seme Nelson kertoo, että paenneiden joukossa on sekä eteläsudanilaisia että sudanilaisia.
”Etelä-Sudanin itsenäistymisen jälkeisen sisällissodan aikana, erityisesti vuosina 2013–2016, monet eteläsudanilaiset pakenivat Sudaniin. Nyt he ovat joutuneet palaamaan takaisin Etelä-Sudaniin. Myös sudanilaiset joutuvat nyt jättämään kotinsa ja lähtemään pakolaisiksi Etelä-Sudaniin. Sekä palaajien että sudanilaisten pakolaisten määrät ovat jatkuvassa kasvussa”, Nelson kuvailee tilannetta.
Etelä-Sudan valmistautuu ensimmäisiin vaaleihin
Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista vuonna 2011. Vain muutamaa vuotta myöhemmin maa ajautui raakaan sisällissotaan, jonka jäljet näkyvät yhä voimakkaasti. Sisällissodan jälkeinen rauhallinen tila yhteiskunnassa on hauras.
Oman huolensa arkeen tuovat jo useampaan otteeseen lykätyt, itsenäistymisen jälkeen ensimmäiset presidentin- ja parlamenttivaalit, joita on kaavailtu pidettävän myöhemmin tänä vuonna. Paikalliset pelkäävät vaalien syöksevän maan uuteen kriisiin. Etenemissuunnitelma vaaleihin laadittiin, mutta tiedonanto ja konkreettiset toimet ja valmistelut hallituksen puolella toteuttaa vaalit eivät ole selviä. Vakava huolenaihe on, että edellytyksiä uskottavien vaalien järjestämiselle ei vielä ole. Näistä vakavista haasteista huolimatta Etelä-Sudanin yhteiskunta on ollut erittäin sitkeä ja tehnyt uudistuksia kohti suurempaa avoimuutta ja hallituksen vastuullisuutta.
Ei koskaan enää sotaa
Kirkot ja uskonnolliset johtajat ovat olleet avainasemassa sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistamisessa, rauhanomaisten viestien levittämisessä ja erilaisten yhteisöjen välisten vuoropuheluiden edistämisessä. Kirkot ovat olleet ihmisten arjessa mukana auttamassa terveydenhuollossa, koulutuksessa, ruoka-avun välittäjänä ja suojan mahdollistajana. Kirkot ja uskonnolliset johtajat voisivat tukea yhteiskuntarauhaa ja valmiuksia ennen vaaleja, niiden aikana ja vaalien jälkeen.
”Jotta Etelä-Sudan pääsee jälleen sovinnon ja rauhan polulle ja ystävälliset suhteet palautuvat, on kahden toisistaan vieraantuneen osapuolen päästävä sopuun. Jumala on Kristuksen välityksellä tehnyt meidän kanssamme sovinnon. Meidänkin on tehtävä sovinto toistemme kanssa, eikä enää laskea rikkomuksiamme toisiamme vastaan”, Etelä-Sudanin kirkkojen neuvoston pääsihteeri, isä James Oyet Latansio summaa viitaten toiseen korinttilaiskirjeeseen.
Kirkon Ulkomaanapu, Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkosto ja Etelä-Sudanin kirkkojen neuvoston (SSCC) järjestivät kaksipäiväinen konsultoivan työpajan Jubassa maaliskuussa 2024. Paikalle kutsuttiin 30 uskonnollista johtajaa keskustelemaan Etelä-Sudanin tilanteesta ja tulevista vaaleista ja jakamaan parhaita käytäntöjä rauhaprosesseista.
Keskustelujen aikana vahvistui ajatus siitä, että jos uskonnollisille johtajille ja kirkoille annetaan valtuutus ja asianmukaiset resurssit, he voisivat tukea vapaiden, oikeudenmukaisten ja rauhanomaisten vaalien toteutumista.
Uskonnolliset johtajilla ja kirkoilla voisi olla merkittävä rooli myös väärän tiedon torjunnassa, sillä kirkkoja pidetään totuudenmukaisen tiedon välittäjinä. Kirkoilla on myös hyvin kattava verkosto tavoittaa ihmiset. Erittäin tärkeää olisi, että uskonnollisten johtajien ja kirkkojen tulisi muodostaa yhteinen viesti, jota välittää eteenpäin. Tähän tarvitaan kaikki mahdollinen tuki.
Etelä-Sudanin väestöstä yli 70% on nuoria, joten on elintärkeää tarjota nuorille osallistumismahdollisuuksia ja koulutusta rauhan ylläpitämiseksi. Uskonnollisten johtajien suurin huolenaihe on, miten ylläpitää rauhaa ja estää väkivaltaisia konflikteja syntymästä Etelä-Sudanissa. Avain tähän on selkeä ja kovaääninen viesti: Ei koskaan enää sotaa Etelä-Sudaniin. Vaalit tulee järjestää ja niiden on oltava osallistavat, rauhanomaiset ja oikeudenmukaiset.
Kirkon lähetyskumppanuusneuvottelujen aikana 26.–30. elokuuta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sopimusjärjestöt organisoivat työpajoja. Tiistaina 27.8. klo 14-16 Kirkon Ulkomaanapu (KUA) järjestää Rauhaa ja sovintoa käsittelevän työpajan. Voit lukea lisää järjestettävistä työpajoista tästä linkistä.
KUA, Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkosto ja Etelä-Sudanin kirkkojen neuvosto kutsuvat osallistujia pohtimaan uskopohjaisten toimijoiden roolia yhteiskunnallisessa sovinnossa.
Mukana isä James Oyet Latansio, pääsihteeri, Etelä-Sudanin kirkkojen neuvosto (SSCC) ja Kerttu Auvinen, ohjelmaneuvonantaja, Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkosto.
Artikkelikuva Koulu Etelä-Sudanissa: Antti Yrjönen/KUA
Isä Jamesin kuva: Albin Hillert/WCC