Kertomus Emmauksen tiestä kiehtoo vuosi vuoden jälkeen. Kuolleista noussut Jeesus lyöttäytyy hämmentyneiden oppilaittensa seuraan ja kävelee heidän kanssaan pitkän matkan kertoen itsestään, mutta oppilaat eivät tunnista häntä. Vasta kun päästään syömään ja murtamaan leipää, oppilaat tunnistavat Jeesuksen, joka katoaa yllättäen. Miksi tunnistaminen kesti näin kauan ja miksi se tapahtui silloin, kun Jeesus mursi ja jakoi leivän?
Ensimmäiset Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät järjestettiin syyskuussa 2020. Tapahtuma oli monin tavoin onnistunut: 650 ilmoittautunutta, esittelyssä noin 200 tutkimusta 52 työryhmässä. Ei siis ihme, että päivät päätettiin järjestää toisenkin kerran. Seuraavat järjestetään toukokuussa 2022. Tunnelmaan voi virittäytyä vaikkapa kirjan Teologia eletyn uskonnon tulkkina avulla. Se on kooste esitelmistä, jotka pidettiin vuoden 2020 Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä Teologisen Kirjallisuusseuran työryhmässä. Kirjan artikkelit tarjoavat teologian – ja myös mission – ystäville mahdollisuuden päivittää metodejaan ja tutkimusotettaan.
Missä määrin ekumenia ja missio ovat omien käsitysten jakamista, missä määrin itsekriittisen vieraanvaraista ja nöyrää kuuntelemista? Kirkkojen maailmanliitto julkaisi viime vuonna kirjan missiosta ja reseptiivisestä eli vastaanottavasta ekumeniasta. Reseptiivinen ekumenia ohjaa pohtimaan, mitä minun kristillinen perinteeni voisi oppia toisilta perinteiltä. Tämä asenne avaa missioon tärkeitä näkökulmia, kuten kirjan useiden kirjoittajien artikkelit osoittavat.
Juutalaisuuden ja kristinuskon suhde on monella tavalla ainutlaatuinen uskontojen kartalla. Kristinusko on syntynyt juutalaisuuden sisällä, ja nykypäivän kristinuskoa ja juutalaisuutta voidaan yhteisen taustan takia kutsua sisaruskonnoiksi. ”Kirkko ja juutalaisuus – Taustatietoa ja lähtökohtia kohtaamiselle ja yhteistyölle” on tänä syksynä ilmestynyt julkaisu, joka avaa tuon suhteen eri ulottuvuuksia. Mitä tuore kirja lukijoilleen tarjoaa ja kenen tulisi lukea se?
