Historioitsijat tulevat kertomaan, miten merkit olivat nähtävissä, miten kaaos kasaantui. Miten annoimme laiskuuttamme tilaa pahalle. Lakkasimme välittämästä ihmisistä.
En taatusti ole tubettajien kohderyhmää ja siksi on helppo tunnustaa, että olen asiasta aivan pihalla. En toki aivan heti keksi myöskään tilannetta, jossa haluaisin katsella videota rikki puristuvista esineistä.
Palautetta tulee lähes päivittäin. Ehkä eniten tulee erilaisia kysymyksiä, mutta vähintään yhtä usein palautteessa moititaan jotain. Ja kyllä, joskus tulee myös kiitoksia.
Kaikesta ristivedosta huolimatta porukan pitäisi pystyä elämään edes jotenkin sovussa. Uutta pallokerhoa tai veneilyseuraa ei voi joka erimielisyyden jälkeen olla perustamassa. Saati sitten kirkkoa.
Itsenäisyys ei ole itsepäisyyttä, omien etujen ja intohimojen jääräpäistä puolustamista. Itsenäisyys on sen arvostamista, että meillä kaikilla olisi jokseenkin hyvä olla.
Verorahoista kannetaan siivu myös kirkon työlle. Onneksi kannetaan. Ilman sitä monen yksinäisen joulu olisi nykyistäkin yksinäisempi, monen joulupöytä nykyistäkin karumpi ja moni lahjasäkki nykyistäkin tyhjempi.
