Yrittäjänä on lupa myös epäonnistua

Musa Pörssin entiselle yrittäjälle Riku Moilaselle konkurssi oli helpotus. Timo Fredrikson ei koskaan ottanut paineita perheyhtiön menestyksestä. – Jokainen sukupolvi joutuu aloittamaan tyhjästä, hän muistuttaa.

Kaikki eivät ehkä enää tunnista Funkykarkureissakin vaikuttanutta Riku Moilasta katukuvassa, mutta ääni on monelle sitäkin tutumpi. Moilanen tekee yrityksensä Jyväskylän Musiikkipalvelun nimissä kaikenlaista äänikeikkaa: tv- ja radiomainoksia, spiikkauksia, elokuvien trailereita. Töitä äänen sekatyömiehelle on riittänyt ihan mukavasti.

Aina asiat eivät ole menneet yhtä hyvin. Muutama vuosi sitten Moilanen sai kokea, millaista on, kun yritys menee alta. Soittimien ja musiikkitarvikkeiden erikoisliike Musa Pörssi ajautui konkurssiin neljä vuotta sitten.

Musa Pörssi ehti toimia Puistokadulla parikymmentä vuotta.

– Se oli hienoa aikaa, Moilanen muistelee.

Konkurssi oli helpotus

Nettikaupan yleistyminen oli lopulta se niitti, joka kaatoi yrityksen.

– Porukka kävi liikkeessä kokeilemassa laitteita ja soittimia ja osti sieltä, mistä halvimmalla sai. Liikevaihto laski ja katteet hupenivat. Yritys pyöri kituuttamalla. Kaikki raha, joka tuli, oli jo etukäteen mennyt, Moilanen kertoo.

– Viimeiset pari vuotta olivat aika harmaita. En nauttinut elämästä vapaa-ajallakaan. Koko ajan oli paha olo ja tunsin olevani toisen luokan ihminen.
Konkurssi oli lopulta helpotus.

– Jossain vaiheessa oli vain pakko vetää liinat kiinni. Kun päätös oli tehty, oli helpompi mennä eteenpäin. Jäin vielä konkurssipesän palkkaamana hoitamaan loppuunmyynnin. Se oli osa surutyötä, Moilanen sanoo.

Perheyhtiöön jatkajaksi

Timo Fredrikson halusi alun perin lukea lastenlääkäriksi, mutta vaihteleva koulumenestys matematiikassa ja fysiikassa romuttivat haaveen. Päätyminen perheyhtiön – A. Fredrikson Oy:n – palvelukseen ei siis ollut Timo Fredriksonille itsestään selvää.

Timo Fredrikson on nähnyt niin vaatetusalan kukoistuksen kuin kysynnän hiipumisen. Oman yritystoiminnan loppuminen ei Fredriksonia kuitenkaan harmita. – Pitää ymmärtää realismia, hän sanoo.

– Minusta ruvettiin kasvattamaan neljättä polvea perheyhtiöön jo hyvissä ajoin. En voinut pettää sukua ja vanhempiani. Muista sisaruksista ei olisi ollut yrityksen jatkajiksi. Yrityksen myyminenkään ei ollut vaihtoehto, sillä sellaisia yritysmarkkinoita ei vaatetusalalla yksinkertaisesti ollut 60-luvulla, Fredrikson kertoo.

Fredrikson Oy oli menestyvä vaatetusalan yritys, joka kukoisti monta vuosikymmentä. Vaikeudet alkoivat 70-luvulla, joka Fredriksonin mukaan oli yhtä kaaosta öljykriisin, alkavan halpatuonnin ja toistuvien devalvaatioiden vuoksi. A. Fredrikson lopetti toimintansa 1977. Lakki- ja turkistuotanto jatkui Fredriksonin Lakkitehtaan nimellä ja Timo Fredriksonista tuli yrityksen toimitusjohtaja ja pääomistaja.

Konkurssi ei vienyt yöunia

Urallaan Fredrikson on nähnyt niin vaatetusalan kukoistuksen kuin hullut vuodetkin. Konkurssi on osunut kohdalle kahdesti – ensin lamavuosina 90-luvun alussa ja toisen kerran 2001 Venäjän devalvaation ja kotimarkkinoiden romahtamisen vuoksi.

– Yhtään yötä en ole konkurssien takia valvonut, enkä yhtään painajaista niistä nähnyt. Eniten minua on ottanut päähän pankkien epärehellisyys. Varsinkin 80-luvun lopulla pankit kauppasivat rahaa täysin vastuuttomasti.

– Sitä en sano, etteikö virheitä olisi tehty. Kaikkia hölmöyksiä ei olisi pitänyt tehdä, Fredrikson myöntää ja viittaa muun muassa Tutta Oy:n yritysostoon 80-luvun puolivälissä.

– Jälkeenpäin ajatellen olin liian velvollisuudentuntoinen, vaikka viihdyinkin toimitusjohtajana.

Maineikkaan perheyhtiön paineita Fredrikson ei ole koskaan tuntenut harteillaan.

– Jokainen sukupolvi joutuu aloittamaan tyhjästä. Näin tapahtui myös edellisille sukupolville sotien jälkeen, hän muistuttaa.

Uuden alku

Riku Moilanen ehti pyörittää Musa Pörssiä kaksikymmentä vuotta. Vaikka yritys ajautui lopulta konkurssiin, Moilanen on onnellinen siitä, että uskalsi toteuttaa haaveen omasta soitinkaupasta.

Moilaselle konkurssi opetti, että elämässä saa myös epäonnistua.

– Pitää olla rohkea ja toteuttaa omia haaveitaan. Konkurssi voi olla myös uuden alku.

– Suurin kolhu itsetuntoon tuli siitä, että jouduin pettämään sanani. Se oli todella raskasta, mutta siitäkin pääsee yli ajan kanssa, kun ymmärtää tehneensä parhaansa. Markkinoillehan kukaan ei voi mitään.

Moilanen sanoo konkurssin tuoneen elämään roppakaupalla realismia, mutta jättäneen kaikesta huolimatta vahvan olon yrittäjyydestä.

– Yrittäjäurani aikana olen saanut käydä monta korkeakoulua.

Yritystoiminnan loppuminen ei harmita

Kun Fredrikson Oy ajautui toisen kerran konkurssiin, Timo Fredrikson päätti, että nyt riittää.

– Olin jo siinä iässä, että tyhjästä aloittaminen ei enää kiinnostanut.

Fredriksonia oman yritystoiminnan loppuminen ei harmita.

– Pitää ymmärtää realismia. Kun tulin alalle, vaatetus- ja tekstiilityöntekijöitä oli yli 80 000, nyt heitä on jäljellä enää kolmisen tuhatta.

– Yrittäjänä olen fatalisti, ei siitä mihinkään pääse.

Ihmisenä Fredrikson sanoo olevan yhtä itsepäinen kuin ennenkin. Eniten mieltä kuohuttaa kaikenlainen epäreiluus – niin yrittäjänä, kunnallispolitiikassa kuin elämässä yleensä.

Nykyisin Fredriksonin tuotemerkki kuuluu Suomessa M.A.S.I Companylle ja IVY-maissa Pietarin lakkitehtaalle, jossa Fredrikson on vielä mukana.
Tuotemerkin säilyminen tuntuu hyvältä.

– Onhan se tärkeää, mutta kyllä laatu saisi olla parempaa, Timo Fredrikson napauttaa.

 

Jaa artikkeli: