Vainajan viimeinen saatto

Krematorionhoitaja Esa joutsen

Omaiset voivat saattaa vainajan kylmiön ovelle. Sisällä uuni hohkaa tuhannessa asteessa. Uurnat luovutetaan erillisessä huoneessa.

Musta Citroen-pakettiauto parkkeeraa kirpeänä kevättalven arkipäivänä Jyväskylän krematorion ulko-ovelle Mäntykankaan hautausmaalla. Kuljettaja on saattamassa erään vainajan ruumista viimeiseen päätepisteeseen.

Oven sisäpuolelta paljastuu iso kylmiö, joka palvelee myös heitä, joiden toiveena on ollut tuhkaamisen sijaan tulla haudatuksi perinteisesti arkussa.

Jokaisella tänne tuodulla vainajalla on kuoleman jälkeenkin suunnaton arvo. Nimilaput arkkujen ja kylmiön luukkujen edessä eivät kykene kertomaan kaikkia niitä tarinoita, joita jokaiseen ihmiselämään liittyy.

Nimet eivät kerro elämän matkan iloista ja suruista, perheestä, ystävistä, upeista tai traagisistakaan elämäntapahtumista. Niitä voi kylmiön luukkujen äärellä kuitenkin häivähdyksen kuvitella mielessään.

Krematorion työnjohtajana toimiva Minna Korhonen kertoo, että omaiset pääsevät saattamaan vainajia kylmiön ovelle saakka. Sen pidemmälle ei voi tulla, koska esillä on muidenkin vainajien nimiä.

– Kenenkään kuolema ei ole lain mukaan salaisuus, mutta seurakunta on päättänyt näin pieteettisyistä.

Krematorioita on Suomessa vain 24, joten tuhkattavia vainajia tuodaan Jyväskyläänkin isolta alueelta. Mäntykankaan piiriin kuuluvat Keski-Suomi, osa Pirkanmaata ja suurehko osa Etelä-Savoa.

Tuhkahautausten määrä kasvaa jatkuvasti. Helsingissä tuhkauksia kaikista hautauksista on jopa 90 prosenttia ja Jyväskylässä noin 70 prosenttia. Maaseudulla tuhkauksia tehdään vähemmän.

Krematorionhoitaja Esa Joutsen (kuvassa) nostaa vainajan arkkuineen metallihydrauliikkakärryillä kylmiön lokerosta. Sitten hän työntää kärryt sisälle lähistöllä olevaan toiseen huoneeseen, jossa on kaksi kiskoa ja luukkua, jotka johtavat tuhkausuuniin.

Vanhempi uuneista on pienempi, vuodelta 1995, ja suurempi vuodelta 2011, Minna Korhonen selvittää. Joutsen siirtää arkun kiskoille ja ruiskuttaa sitten vettä sen päälle.

– Siirrymme nyt varsinaiseen tuhkaukseen. Kangas ja tapettiarkut kastellaan, jotta saadaan lisäaikaa syttymiseen. Kun uunissa on 1 000 astetta, niin arkku syttyy heti palamaan, kun se siirtyy uuniin, vaikka polttimet eivät ole edes vielä päällä.

Joutsen painaa kiskojen takana säätimien nappeja, jolloin arkku liikkuu. Palaminen uunissa alkaa todellakin heti.

– Tuhkaus kestää kaikkiaan puolitoista tuntia, tietää pitkään krematoriossa työskennellyt Joutsen.

Minna Korhonen ohjaa vieraat uunien takaa löytyvään isompaan huoneeseen, jossa vainajien tuhkat siirretään uunista jokaisen omaan, henkilökohtaiseen uurnaan.

Esa Joutsen avaa toisen, tuhkauksen loppuvaiheessa olevan uunin luukun ja ottaa pitkän metallitangon käteensä. Sillä hän suorittaa ”kolauksen”, jolla vainajan ja arkun jäänteet siirretään kaukaloon. Kaukalossa vielä karkeaa tuhkaa jäähdytetään ennen siirtoa varsinaiseen uurnaan.

Henkilökunta seuraa tuhkausprosessia huoneen työpöydällä olevasta tietokoneesta. Minna Korhonen kertoo, että työn tekemistä krematoriossa helpottaa se, etteivät työntekijät tunne vainajia henkilökohtaisesti.

– Jos kyse on omaisesta, on oikeus kieltäytyä osallistumasta tuhkaukseen.

Kaikille krematorio ei sovikaan työpaikaksi.

– Etukäteen on vaikea sanoa, kestääkö täällä olla. Mutta ajattelen silti, että saattohoidossa on rankempaa, sillä siellä ollaan tekemisissä sairauden ja paljon enemmän myös omaisten surun kanssa.

Jäähtymisen jälkeen tuhka käsitellään vielä tomumaisemmaksi koneellisessa tuhkamyllyssä. Esa Joutsen laskee sen jälkeen tuhkan metalliastiassa suppiloa pitkin vainajan tai omaisten valitsemaan yksilölliseen uurnaan, poraa kannen kiinni ja kiinnittää siihen sinetin.

Minna Korhonen näyttää vielä huoneen, jossa uurnat odottavat omaisia ja hautaustilannetta. Useimmat uurnista ovat kauniita, vaaleahkoja rasioita.

Krematoriossa on erillinen huone, jossa uurnat luovutetaan omaisille. Omaiset voivat rukoilla ja hiljentyä huoneessa vielä kerran.

Krematorion avoimet ovet 20.4.2024

- Avoimien ovien päivä la 20.4. klo 13–17 osoitteessa Kuormaajantie 4, Jyväskylä.
- Työntekijät esittelevät krematorion toimintaa, tuhkahautauksen eri vaihtoehtoja ja vastaavat kysymyksiin. Opastetuille kierroksille lähdetään sisääntuloaulasta. Paikalla on myös pappi.
- Uurnanäyttely yhteistyössä hautaustoimistojen kanssa sekä arkunkantoharjoituksia.
- Kahvitarjoilu.
Jaa artikkeli: