Kaupunginkirkossa elokuussa konsertoiva sopraano Hannakaisa Nyrönen työskentelee kohti maailman huippua – ja haluaa tuoda kulttuuria kotiseudulleen Keski-Suomen pohjoisosiin.
– Olen ammatiltani oopperalaulaja, mutta kävin ensimmäisen kerran oopperassa vasta 15-vuotiaana. Omassa perheessäni kukaan ei laulanut tai harrastanut musiikkia sen kummemmin. Siksikin haluan nyt tehdä tämmöistä kulttuurityötä siellä, mistä olen lähtöisin. Missä tarjontaa ei ole.
Viitasaarelta kotoisin oleva sopraano Hannakaisa Nyrönen, 35, ei ole unohtanut kotiseutua. Päinvastoin. Hän on puheenjohtaja ja taiteellinen suunnittelija Rajoilla Ensemblessä, jonka perusajatuksena on tuoda kulttuurielämyksiä Pohjoisen Keski-Suomen pikkukuntiin.
– Haluaisimme tarjota klassista musiikkia uudelle yleisölle. Kun menemme uudelle paikkakunnalle, järjestämme usein pop up -konsertin ruokakaupassa esityspäivänä. On ollut kiva nähdä niitä samoja kasvoja myöhemmin itse konsertissa.
Ehkä joku heistä löytää oopperan nuorempana kuin 15-vuotiaana.
Tänä vuonna Rajoilla Ensemblen kesäkiertueen oli tarkoitus koostua puoliksi Richard Wagnerin tuotannosta, mutta korona peruutti kiertueen. Nyt tuosta ohjelmistosta on koottu osa Nyrösen, viulisti Kaisamari Hiltusen ja pianisti Laura Kivikosken kesäkonsertteihin, joista yksi järjestetään Jyväskylän Kaupunginkirkossa osana seurakunnan kesäkonserttisarjaa.
– Idea Wagnerin sovittamisesta viululle lähti vallitsevista olosuhteista, kun mittakaava on pidettävä pienenä. Lisäksi ohjelmassa on Aarre Merikannon laulumusiikkia, joka on sikäli harvinaista suomalaista yksinlaulukirjallisuutta, että siihen on kirjoitettu viulu mukaan, Nyrönen taustoittaa.
Jyväskylässä Nyrönen on monille tuttu kasvo jo siksikin, että hän on toiminut seurakunnan kesäkanttorina kahtena vuonna. Toissa kesän piti olla viimeinen, ja viime vuonna hän valmistautui kesän tuleviin tuotantoihinsa, muun muassa sittemmin voittamaansa kansainväliseen Elizabeth Connell -laulukilpailuun.
Koronavirus kuitenkin muutti suunnitelmat. Oopperalaulajan osalta vaikutukset ovat kesän tapahtumakauden perumista kauaskantoisempia.
– Ooppera on niin valtava tuotanto. Vaikka rajoituksia yleisötapahtumien osalta hiljalleen puretaan, oopperatuotantojen kohdalla voi helposti mennä vuosi ennen kuin palataan millään tavalla normaaliin.
Lomailua se ei kuitenkaan tarkoita, sillä oopperalaulaja on huippu-urheilija. Työ vaatii täydellistä omistautumista, eikä huippusuoritus näytösiltana onnistu hetkellisellä skarppaamisella. Sitä rakennetaan pitkäjänteisesti harjoittelun, esiintymisen ja rutiinin kehittämisen kautta. Ja vuosien. Vuodet ovat etenkin Nyrösen äänityyppiä edustavan oopperalaulajan ystävä. Hän on niin sanottu Wagner-sopraano tai dramaattinen sopraano.
– Tässä maailman menossa, missä aina vaaditaan, että asiat tapahtuvat nopeasti ja nuorena pitää olla valmis, tämä on sellainen saareke, jossa mennään toisinpäin. Ääni ei vain ole 25- tai 30-vuotiaana kypsä tämän äänityypin tehtäviin.
Nyrösen laulajanura alkoi tavallaan sattumalta. Hän innostui laulamisesta lapsena ja lauloi alkuun kevyempää musiikkia, kuten useimmat. Yläasteiässä hän lauloi Kiuruvedellä Vihreät niityt -tapahtumassa, jossa musiikkineuvos Lasse Lintala bongasi hänen lahjakkuutensa. Hän houkutteli Nyrösen Seinäjoelle vaimonsa Helena Porkka-Lintalan opetukseen.
– Minut yllätti, että se olikin klassista laulua, mitä opiskeltiin. Se oli niin erilaista mihin oli tottunut, mutta minä innostuin.
Laulunopetus vei Nyrösen Seinäjoelle, myöhemmin Sibelius-Akatemiaan Helsinkiin. Siellä hän on suorittanut kaksikin musiikin maisterin tutkintoa, ensin kirkkomusiikin ja sitten oopperalaulun koulutusohjelmasta. Sattumalta alkanut tie näyttää varsin määrätietoiselta.
– Voi kai sen niinkin nähdä. Olen aika vaativa itseäni kohtaan, ja usein saan muistuttaa itseäni, että kaikki ajallaan. Että tekee oikeita asioita, on asettanut tavoitteet ja työskentelee niiden kanssa. Se on se arvokas juttu, Nyrönen sanoo.
Jaa artikkeli: