Tutkija Mila Engelberg on havainnut suomen kielessä näkyviä ja piileviä sukupuolen ilmauksia sekä epätasa-arvoisia rakenteita. Hänen mielestään myös kielellistä tasa-arvoa tulee kehittää tietoisesti.
Miksi juuri tutkimasi aihepiiri on alkanut kiinnostaa sinua?
Kielet ja tasa-arvo ovat kiinnostaneet minua teini-iästä lähtien. Me kuvailemme kielellä ja kieli kuvailee meitä. Jo nuorena aloin ajatella, miten kieli liittyy myös yhteiskuntaan.
Olet sanonut, että suomen kieli ei ole sukupuolineutraali kieli. Miksi?
Myös suomen kielessä sekä erotellaan että eriarvoistetaan sukupuolia. Esimerkiksi saksan kielestä tutun kieliopillisen suvun puuttuminen ei suinkaan ole tae sukupuolineutraaliudesta tai sukupuolten kielellisestä yhdenvertaisuudesta.
Kuinka suomen kieli on sukupuolittunut?
Monin tavoin. Miehen nimityksiä ja muuta maskuliinista kielenainesta käytetään myös yleistävästi kaikista ihmisistä, esimerkiksi lakimies ja kotimies, naisen nimityksiä vain harvoin. Mies on yleisihminen, nainen on naisihminen.
Pitäisikö kielenkäytössä pyrkiä sukupuolineutraaliuteen?
Asiayhteydessä tulee miettiä, onko tilanteessa tarpeen tuoda esiin ihmisten sukupuoli vai ei. Tasa-arvo ei toteudu siten, että sukupuoleen jätetään kautta linjan viittaamatta.
Millaisia vaikutuksia kielen sukupuolittuneisuudella mielestäsi on?
Tutkimusten mukaan esimerkiksi maskuliinisten tehtävänimikkeiden yleistävä käyttö voi vaikuttaa kielteisesti asenteisiin. Kun miesvaltaisiin ammatteihin on viitattu maskuliininimikkeillä eikä tasavertaisilla vastineilla, lapset ovat olettaneet naisten menestyvän heikommin kyseisissä töissä, ja tytöt ovat olleet vähemmän kiinnostuneita niistä.
Mitä suomen kielen tasa-arvoistamiseksi pitäisi tehdä?
Tehtävää riittää. Kieleen liittyvä tasa-arvo on otettava vankemmin huomioon esimerkiksi työpaikoilla, säädöskielessä ja oppimateriaaleissa. Suomen kielen lautakunta suosittelee muun muassa tehtävänimikkeistössä sukupuolineutraa-liutta.
Mitä mieltä olet Aamulehden päätöksestä kiertää sukupuolisidonnaiset nimikkeet?
Aamulehdessä on kuunneltu ajankohtaista keskustelua ja tutkimustakin. Ei ole mitään syytä, miksi muut tiedotusvälineet eivät laajemmin seuraisi lehden esimerkkiä.
Saako kieltä mielestäsi sorkkia?
Sukupuolten yhdenvertaisuutta tulee edistää niin kielenkäytössä kuin esimerkiksi talouselämässä. Muun muassa Unesco ja Euroopan neuvosto suosittelevat kielenkäytön tasa-arvoistamista.
Miten yleensä määrittelet sukupuolen?
Sukupuoli on moniulotteinen. Ihmisen sukupuoleen liittyy sukupuoli-identiteetti, biologia ja sukupuolen ilmaiseminen esimerkiksi pukeutumisessa. Sukupuoli on myös yhteiskunnallinen ja valtaa jakava kategoria.
Onko uskonnollinen kieli sukupuolittunutta?
Kansainvälisesti tästä on keskusteltu pitkään. Esimerkiksi Jumalaan ei ole mikään pakko viitata vain miehisin termein. Uskonnollisenkin kielenkäytön pitäisi kutsua ihmisiä sisälle, eikä asettaa joitakin ryhmiä yläpuolelle ja toisia marginaaliin tai ulkopuolelle.
Miten kielen sukupuolittuneisuus näkyy kirkossa muuten? Sukupuolittuneiden nimikkeiden yhteydessä on kritisoitu myös kirkkoherra-nimikettä ja esitetty neutraalivastineeksi muun muassa seurakunnan johtaja -nimitystä.
Yritätkö omassa puheessasi ja teksteissäsi käyttää sukupuolineutraalia kieltä?
Pyrin ilmaisemaan sukupuolineutraalisti tai tekemään sukupuolen näkyväksi, kun se on relevantti. En halua miehitellä naisia enkä neiditellä miehiä. Kielenkäytön mallit ovat syvällä, ja meillä kaikilla on opeteltavaa.
Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään 19.3. Päivä on yleinen liputuspäivä.Jaa artikkeli: