Muuan kapteeni Joseph McFee asetti jouluna 1891 padan Oaklandin lauttasatamaan ja rohkaisi yleisöä ”pitämään padan porisemassa”. Loppu on historiaa.
Suomessa Joulupatakeräystä on järjestetty vuodesta 1906 alkaen. Keräyksen varoilla autetaan lapsiperheitä, vanhuksia ja kodittomia sekä järjestetään joulujuhlia. Apua ei anneta ainoastaan jouluna, vaan avustustyötä jatketaan ympäri vuoden.
Pelastusarmeijan työntekijä tai vapaaehtoinen seisomassa punamustan padan äärellä. Se on tuttu näky monin paikoin jouluisessa Suomessa, kaduilla ja vilkkaiden kauppakeskusten käytävillä.
Joulupatakeräys on tunnettu avustustyön muoto, eräänlainen lähimmäisen auttamisen klassikko. Mira Vuorenpää Pelastusarmeijan viestinnästä kertoo, että heti kun patapaikat saadaan tänä vuonna varmistettua, niiden sijainnit päivittyvät Pelastusarmeijan joulupata.fi -sivustolle.
– Jotain osviittaa keräyksen mittaluokasta saa siitä, että viime jouluna patoja oli yhteensä 150 ja ne toimivat 36 eri paikkakunnalla. Jyväskylässä patoja oli viime jouluna yhdeksän.
Perinteisen padan lisäksi joistakin paikoista voi joulun alla löytää myös niin sanotun ”pikkupadan”, johon kerätään lahjoituksia ilman patavahtia.
Mutta miksi rahaa kerätään juuri pataan?
Koko Joulupatakeräys juontaa Mira Vuorenpään mukaan juurensa Yhdysvaltoihin. Vuonna 1891 Pelastusarmeijan kapteeni Joseph McFee halusi auttaa haavoittuvassa asemassa olevia San Franciscossa, etenkin jouluna. McFee ei vain tiennyt, miten hän haaveensa toteuttaisi.
– Sitten McFee muisti Liverpoolissa Englannissa nähneensä laivasatamassa suuren padan, jonne matkustajat heittivät kolikoita köyhien auttamiseksi. Hän päätti sijoittaa samanlaisen padan Oaklandin lauttasatamaan ja rohkaisi yleisöä ”pitämään padan porisemassa”, kuvailee Vuorenpää patakeräyksen alkua.
Kuten tavataan sanoa, loppu onkin sitten historiaa.
– McFee onnistui heti tavoitteessaan ja sai kerättyä ensimmäisellä padallaan tarvittavat varat köyhien joululounaan järjestämiseksi.
Suomessa Joulupatakeräystä on järjestetty vuodesta 1906 alkaen. Ensimmäiset padat porisivat tuolloin Helsingin kantakaupungin kadunkulmissa.
Maailma muuttuu, mutta avuntarve ei vähene.
Yhä tänäänkin keräyksen varoilla mahdollistetaan jouluapu lapsiperheille, vanhuksille ja kodittomille sekä järjestetään joulujuhlia. Suurin osa Joulupadan tuotoista jaetaan ruokatarvikkeina ja lahjakortteina.
Varoja käytetään Vuorenpään mukaan myös erilaisiin tukitoimiin, kuten yhteisöruokailuihin, leireihin sekä harrastus- ja kerhotoimintaan.
– Vaikka merkittävä määrä apua jaetaan ennen joulua, jäljelle jääneillä varoilla jatketaan avustustyötä ympäri vuoden, Vuorenpää muistuttaa.
Suomalaiset joulupadat valmistetaan kotimaassa ja joulukeräyksen loputtua niitä säilytetään Pelastusarmeijan varastoilla ympäri Suomen.
Voidaan sanoa, että melkein 120-vuotias keräys on olennainen osa kotimaista jouluperinnettä.
– Antamisen ja auttamisen aate elää yhä vahvana. Maailma muuttuu, mutta avuntarve ei vähene, vaan valitettavasti säilyy tai jopa vuosi vuodelta lisääntyy.
Yksi osoitus maailman muuttumisesta on käteislahjoitusten väheneminen.
Joulupataan voi luonnollisesti edelleen pudottaa kolikoita ja seteleitä, mutta keräykseen voi osallistua myös monilla muilla tavoilla, kuten lähettämällä tekstiviestin, käyttämällä MobilePay-sovellusta tai tekemällä verkkolahjoituksen joulupadan verkkosivuilla.
– Keräysvarat käytetään keräyspaikkakunnan asukkaiden hyväksi, eli Jyväskylän patojen tuotto kohdentuu Jyväskylässä tehtävään avustustyöhön. Nettikeräyksen tuotto puolestaan jaetaan kaikkialle Suomeen, Vuorenpää sanoo.
Tiesitkö?
- Pelastusarmeija perustettiin Englannissa vuonna 1865, ja nykyään se toimii 134 maassa.
- Avustusjärjestön työhön kuuluu sosiaalinen apu, jonka perustana on kristillinen lähimmäisenrakkaus ja ihmisarvon kunnioittaminen.
- Pelastusarmeijan Joulupadat keräävät varoja tänä vuonna 13.–23. joulukuuta.
- Keräyksen onnistuminen edellyttää sitä, että joulupatavahteja saadaan vapaaehtoisiksi. Päivystysvuoro kestää yleensä tunnin tai kaksi. Patavahdiksi voi ilmoittautua, tai lahjoittaa keräykseen, osoitteessa www.joulupata.fi/auta.