Mälli viihtyy nuorten jääkiekkoilijoiden huulessa. Nuuskaaminen on selvä syöpäriski, sanovat hammaslääkärit.
Aurinko paistaa Hippoksella ja sulamisvedet lirisevät keväisesti pihamaalla. Kaksi nuorta nojailee iloisena jääkiekkoilijoiden harjoitushallin ovella. Diskoksen C2-junioreiden harjoitukset ovat kohta alkamassa. Joukkueen pelaajat ovat 12–13-vuotiaita.
Jesse (nimi muutettu) on käyttänyt nuuskaa jo vuoden ajan.
– Nikotiini on vähän sellainen, että kun kerran kokeilee, niin se on siinä.
Jessen mielestä nuuskan käyttö oli ”ihan hienoo” ensimmäisen kuukauden ajan. Sitten siitä tuli tapa.
– Jos pääsisin nikotiinista eroon, niin jättäisin nuuskankin pois.
Nuuskan hankkiminen ei ole mikään ongelma.
– Sitä saa melkein mistä vain. Kavereilla on aina myydä.
Tupakkaa Jesse ei polta, koska se haisee pahalle ja pilaa keuhkot. Kuntokin loppuisi kaukalossa kesken.
Jesse ei käytä nuuskaa harjoitusten aikana, joskus kylläkin ennen treenejä. Vapaa-ajalla nuuska maistuu.
Jesse tietää, että joukkueessa nuuskaa käyttää pari muutakin. Kovin yleistä se ei kuitenkaan vielä ole. Nuuska tulee hänen mielestään kuvioihin, kun pelaajat täyttävät 16 vuotta.
Jessen joukkuekaveri Aleksi Piipponen ei käytä nuuskaa.
– En halua pilata mun elämää, että siihen jäisi koukkuun.
Aleksilla on nuuskattomuuteen toinenkin syy.
– Mun äiti on vielä hammaslääkäri, niin ei viitti.
Ei ole vielä tarvinnut puhua
Diskoksen C2-junioreiden, myös Jessen ja Aleksin, vastuuvalmentaja Riku Saikkonen valmistautuu harjoitushallilla joukkueensa harjoituksiin. Hän ei ole vielä puhunut valmennettavilleen nuuskan vaaroista.
– Pojat on sen ikäisiä, ettei ole vielä hirveästi tarvinnut puhua. Ei ole näyttänyt, että siitä pitäisi hirveästi huolestua.
Saikkonen kuitenkin uumoilee, että tilanne on parin vuoden päästä toinen.
– Kyllä se on tässä kulttuurissa ollut vuosikymmenet. En tiedä, mistä juontaa juurensa.
Saikkonen on sitä mieltä, että kaikki, mikä ei vaikuta terveyteen myönteisesti, kannattaisi jättää pois. Myös nuuska.
– Kyllä tämä on profiloitunut jääkiekkoon. Huippupelaajat ja heidän antamansa malli on aika isossa roolissa. Pitäisi lähteä ihan huipulta, jos nähdään, että tämä on ongelma.
JYP junioreiden valmennuspäällikkö Mikko Palsola on vakuuttunut, että hänen valmennettavansa käyttävät nuuskaa. Erityisesti 16–18-vuotiaat B-junnut.
– En epäile yhtään. Hallilla ja ympäristössä ja pelireissuilla se ei näy. Seuran puitteissa on ehdoton kielto. Jos jää kiinni, niin seuraa rangaistus. Siviilipuolella asiaan ei pystytä vaikuttamaan.
Palsola kertoo valmennettavilleen nuuskan ja muiden päihteiden vaaroista. Alaikäisten kohdalla vaihtoehtona on myös vanhemmille kertominen. Palsola korostaa kuitenkin perheiden roolia.
– Olen useamman lapsen isä. Perheiden pitää huolehtia omista asioista, Mikko Palsola toteaa.
A-junnut ovat aikamoisia esikuvia
JYP A-junioreiden valmennuspäällikön Lauri Merikiven pelaajat ovat 18–22-vuotiaita. Hänen mielestään nuuskaaminen näkyy nykyään huomattavasti aikaisempaa vähemmän halliympäristössä.
– A-junioreista 30–40 prosenttia käyttää nuuskaa.
Merikiven mielestä jääkiekossa lajin vaatimus nousee koko ajan. Nuorilta vaaditaan paljon.
– Tuntuu, että nuorten urheilijoiden elämänhallinta, suhtautuminen urheilemiseen ja ammattimaiseen toimintaan on parantunut koko ajan.
Millaista viestiä Merikivi haluaa antaa pelaajille?
– Viesti on, että nuuskan käyttö on tyhmää. Se on jääkiekkoliiton ja seurojen viesti, Merikivi sanoo.
Merikivi tiedostaa, että A-juniorit ovat jo aikamoisia esikuvia heitä nuoremmille pelaajille.
– He eivät sitä itsekään aivan ymmärrä. Kyllä siihen kuuluu tietynlainen vastuu, miten käyttäydytään ja miten toimitaan.
Selvä syövän riskitekijä
Nuuskan käyttö näkyy suussa. Erikoistuva hammaslääkäri Kati Kainulainen toimii Jyväskylän suun terveydenhuollossa. Hän nostaa empimättä urheilijoista juuri jääkiekkoilijat nuuskan käyttäjiksi.
– Onkohan se heillä tällainen ryhmäjuttu?
Kainulaisen kokemuksen mukaan jääkiekkoilijat ajattelevat nuuskan käytön olevan tupakointia turvallisempaa. Sitä se ei kuitenkaan ole.
– Nikotiinin määrä, mitä nuuskasta saadaan, on paljon isompi ja se säilyy kauemmin elimistössä kuin tupakasta saatuna. Se huonontaa suorituskykyäkin.
Hammaslääkäri näkee nuuskan käytön ensimmäisenä hampaiden värjäytymisenä ja ikenien vetäytymisenä. Vetäytyneen ikenen kohdalta hammas reikiintyy helposti. Nuuskaajien suu haisee pahalle ja suuhun voi tulla sieni-infektio.
Nuuska muuttaa myös limakalvon helposti karheaksi norsunihoksi.
– Karhea kohta aiheuttaa ongelmia. Nuuskassa on parikymmentä syöpäriskiä aiheuttavaa ainetta. Nuuska on ihan selvä syövän riskitekijä niin kuin tupakka.
Onko nuuskan käytöstä oltava huolissaan?
– On. Nuuskan käyttö on lisääntynyt, kun mielletään, että se on turvallisempaa kuin tupakka. Kyllä se itse asiassa on vaarallisempaa.
Nuuska: Urheilijoiden suosiossa
- Myynti Suomessa kiellettyä vuodesta 1995.
- Nuorten nuuskan käyttö on yleistynyt viime vuosina.
Vuonna 2015 nuuskaa kokeilleita oli 12-vuotiaista pojista yksi prosentti, 14-vuotiaista 14 prosenttia, 16-vuotiaista 32 prosenttia ja 18-vuotiaista 47 prosenttia. - Ammattiin opiskelevista pojista 13 prosenttia käyttää nuuskaa, lukiossa 9 prosenttia.
- Liikunta- tai urheiluseuraan kuuluvien nuorten nuuskan käyttö on kuitenkin selvästi yleisempää kuin muilla nuorilla. Tupakkaa poltetaan sen sijaan muita nuoria vähemmän.
- Jääkiekkojunnut kokevat nuuskan samalla haitattomaksi ja haitalliseksi.
Lähteet:
Sanna-Mari Salomäki ja Johanna Tuisku: Nuuska nuorten maailmassa -julkaisu 2013.
Jaa artikkeli: