Tunnevetoinen tekemisen halu vei sijan lopullisten sotepäätösten järkevyydeltä, sanoo Katleena Kortesuo.
Tietokirjailija ja viestintäasiantuntija Katleena Kortesuo, miltä tuntuu juuri nyt?
Onnelliselta ja sopivasti myös jännittää, sillä pitkään työstetty kirja tunteista on vihdoin valmis.
Mitä tarkoitat kirjasi väitteellä, että ”koko läntinen maailma ja Suomi sen mukana on siirtynyt tunteiden ohjattavaksi”?
Tarkoitan sitä, että aikuiset ihmiset ovat ryhtyneet tunnevaltaisiksi. On ajauduttu kauas valistusajan ihanteista, joiden mukaan sivistyneen aikuisen piti olla rationaalinen, harkitseva ja pystyä kehittämään itseään. Tällä hetkellä jopa professorit ja dosentit täyttävät sosiaalisen median tunnevaltaisilla reaktioilla ja öyhöttämisellään.
Milloin ja miksi tässä on näin käynyt?
Muutos alkoi mielestäni jo 1980-luvulla, jolloin taloudellisen nousukauden hybris tarttui ihmisiin. Dallas, bilehuumeet, tietokoneet… koko maailma oli yhtäkkiä aivan auki. Alettiin uskoa, että kaikki mitä koen, on oikein, koska juuri minä tunnen nyt näin. Yksilöllä on huikea arvo, mutta yksilön oma henkilökohtainen etu ei voi mennä kaiken edelle yhteiskunnassa.
Mitä hyviä puolia tunteiden huomioimisessa on?
Ne ovat välttämätön osa elämää. Valistuksen aikana uskottiin, että vain “kylmä järki” vie totuuteen. Ei se kyllä niinkään mene. Tunnetaidot ovat erittäin tärkeitä.
Kerro esimerkki, millaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa tunteet ovat vieneet paikan maltilliselta harkinnalta?
Ensimmäisenä mieleen tulee sote-uudistus. Eri hallitukset yrittivät sitä vuosikymmeniä, mutta lopullinen ratkaisu taisi olla tunnevetoinen. Marinin hallituksella tuli ehkä tunne, että “nyt me laitamme sen maaliin”. Nyt nähdään, miten huonosti se oli valmisteltu. Tunnevetoinen tekemisen halu vei sijan lopullisten päätösten järkevyydeltä.
Onko sosiaalinen media vaikuttanut tunteiden ylivaltaan?
Se on kiihdyttänyt muutosta. Olen ollut itsekin mukana sosiaalisen median ensiaallossa. Mutta silloin alussa ei ollut vielä algoritmeja. Oli blogeja ja Facebook, jossa algoritmit eivät vielä jyllänneet. On tutkittu, että TikTokin algoritmi tarjoaa tänä päivänä esimerkiksi syömishäiriöiselle lapselle vain syömishäiriötä pahentavia tuotteita. Lasten ja nuorten mielenterveydelle nykyajan sosiaalinen media on jopa tuhoisaa.
”Some räjähti” – rakentaako media liikaa uutisia tunnereaktioista?
Kyllä. Esimerkiksi iltapäivälehtien luetuimmissa uutisissa on tänäänkin tällaisia otsikoita: “Kremliltä irvokas väite”. “Ulkoilmatilaisuus yllätti presidentin”. Eli viljellään, ei asiatietoja, vaan tunnesanoja ja -ilmaisuja.
Miten tulisi reagoida, jos huomaa ystävänsä lähteneen liikaa tunteiden vietäväksi?
Riippuu siitä, kuinka läheinen ihminen on. Kannattaa jutella kasvokkain, kahden kesken. Kysellä, “oletko huomannut, että olet reagoinut viime aikoina asioihin aika voimakkaasti”. Mutta ei voi tietysti velvoittaa, että kenelläkään olisi velvollisuus kasvattaa toista aikuista ihmistä. Jokaisen olisi hirveän tärkeää tiedostaa omat tunnetilansa. Kun päätöksiä ei tee pelkällä tunteella, yleensä oma elämä ja lähipiirikin siitä lopulta kiittävät.
Jaa artikkeli: