Santeri Hämäläinen painottaa, että turha kiire ei palkitse liikenteessä. Huomioidaan muut ja pidetään järki päässä, niin kaikki pääsevät turvallisesti takaisin kotiin”, hän ohjeistaa.
Kuka olet?
Santeri Hämäläinen, 18-vuotias tuore sähköasentaja. Kasvoin Kangasniemellä, nyt asun Vaajakoskella.
Milloin innostuit mopoilusta?
Kolmevuotiaana pääsin kaasuttelemaan kotitalon pelloille, ja palo touhuun syttyi heti. Isä oli luvannut hankkia mopon, kunhan saan apupyörät pois polkupyörästä. Äiti jarrutteli vielä puolisen vuotta, että kypärä pysyisi paremmin päässä.
Kerro mopostasi!
Tämä on Suzuki PV, vuosimallia 1991 – kolmas moponi, jonka sain seiskaluokalla. Tässä on erinomainen moottori, se on näppärän kokoinen ja myös näyttää hyvältä. Yksinkertaisesti maailman paras mopo!
Kuinka lujaa moposi kulkee?
Tieliikennelain mukaan mopo saa kulkea 45 km tunnissa. Siinä vaiheessa, kun mopoon viritellään lisävauhtia, se ei ole enää tieliikenteeseen sopiva. Poliisi testailee välillä viritysten varalta, mutta omalle kohdalle ei ole vielä sellaista sattunut.
Millainen prosessi oli saada mopokortti?
Täytin 15 loppuvuodesta, joten sain korttini vasta seuraavana keväänä. Siihen kuului pari verkkoteoriatuntia, ajotunteja tarpeen mukaan, teoriakoe sekä parkkipaikalla ajopelin hallintaa mittaava käsittelykoe. Sain kokeet läpi ensi yrittämällä.
Mitä varusteita mopoilija tarvitsee?
Kypärä on pakollinen ja hanskat suositeltavat. Mopolla vauhti ei ole kovin kova, joten täyttä prätkävarustusta ei tarvita. Huppari ja farkut riittävät. Selkäpanssari suojaa, jos harjoittelee temppuja.
Mitä sanot heille, joita mopojen pärinä ärsyttää?
Hyvin pidetty ja huollettu mopo ei pidä pahaa ääntä. Mopoille on laissa määritellyt desipelirajat. Jossain määrin ääni kuuluu asiaan, mutta ymmärrän, että tahallinen rälläys ärsyttää. Mopoilu on monelle tapa liikkua paikasta toiseen, mutta myös mieluisa harrastus. Voisin luetella paljon huonompiakin tapoja viettää aikaansa. Pyrimme myös kokoontumaan kauemmas asutuksesta ja minimoimaan häiriön.
Onko mopoilu vaarallista?
Äitiä kuulemma välillä hirvittää, mutta pitää ajaa omien taitojen mukaan ja selvitä turvallisesti kotiin. Pieni ajokki saattaa jäädä liikenteessä katveeseen, joten mopon selässä on pysyttävä koko ajan valppaana. Joustavuus on parempi vaihtoehto kuin jääräpäisyys.
Mikä mopoilussa kiehtoo?
Parasta siinä on vapaus. Kaksipyöräisen kyydissä aistii säätilan, ilmavirran tuoksuineen ja tien kaarrokset. Mopo, mutkainen tie ja musiikki korvilla kauniina kesäiltana – mikä sen hienompaa!
Olisiko hyvä tietää tekniikasta ja osata korjailla itse?
Kannattaa tietää ja osata, jos itse tuunailee, koska summassa kokeileminen saattaa tulla kalliiksi. Sen verran aina joutuu rassailemaan, että näpit saa rasvaan. Joillekin pyörän rakentaminen on juuri se juttu. Viimeisimmän moottoriremontin tein olohuoneen pöydällä. Onneksi äiti ei sattunut näkemään.
Onko mopoilu kallista?
Mopoiluun voi saada uppoamaan paljonkin rahaa. Riippuu, millaisella pyörällä ajaa ja mitä menopeliltä haluaa. Mopon voi hankkia käytettynä, ja polttoainetta kuluu käytön mukaan.
Kerro mopomiiteistä!
Jyväskylässä mopomiittejä on järjestetty jo yli kymmenen vuoden ajan, ja mukana on vaihtelevasti noin 200–300 osallistujaa. Myös mönkijöillä tai autoilla saa osallistua. Samanhenkiset kaverit kokoontuvat somessa ilmoitettuun paikkaan, ajellaan liiderien johtamassa letkassa syrjäiselle suoralle, poltetaan kumia, keulitaan ja stunttaillaan. Jaetaan kokemuksia ja pidetään hauskaa, vietetään yhdessä aikaa mieluisan lajin parissa.