Ensihoitajan roolia voi kokeilla monenlaisissa kuormittavissa tilanteissa, lasten kanssa tai ilman. Ja aina kun siinä onnistuu, on aika pätevä olo!
Eräs pienten lasten äiti kertoi hyvän neuvon vaikeissa tilanteissa toimimiseen.
Kiireisenä aamuna ollaan jo myöhässä töistä ja päiväkodista: Lapsi muotoilee märästä talouspaperista tollon ja heittää sen keittiön kattoon. Maito kaatuu tietokoneen näppäimistölle. Aviopuoliso liukastuu villasukkaan.
Tämä äiti pyrkii olemaan oman elämänsä ensihoitaja: mielikuvaharjoituksen avulla hän pysyy hankalissa tilanteissa rauhallisena ja on jämäkkä aikuinen. Sellainen, joka onnettomuuspaikalla sanoo matalalla äänellä, että ”katsotaanpas”, vaikka käsi on irti.
Monessa perheessä vaikeat tilanteet ovat paljon hankalampia ja pitkäkestoisempia kuin pari kattoon kovettunutta paperitolloa. Mitä väsyneempi tai kuormittuneempi isä tai äiti on, sitä vaikeampaa hänen on toimia ensihoitohenkilökunnan tavoin, olla turvallinen aikuinen.
Suomessa on lähes 200 000 yksinhuoltajaa, joiden jaksamisesta kannetaan huolta julkisessa keskustelussa yllättävän vähän. Yli 100 000 lasta taas tarvitsee arkeensa tehostettua tai erityistä tukea vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi.
Erityislasten perheissä usein näkymätön vamma eristää perheitä koteihinsa, kun he tasapainoilevat lapsen hallitsemattoman käytöksen, oman jaksamisensa ja ulkomaailman suhtautumisen kanssa.
Arjen haasteet voivat olla perheissä monenlaisia. Jyväskylän seurakunta on mukana kevään Yhteisvastuukeräyksessä, jonka teemana on vanhemmuuden tukeminen sekä ja lasten ja nuorten tarve turvalliseen aikuiseen niin Suomessa kuin kehitysmaissa. Teema näkyy seurakuntamme tapahtumissa ja Henki & elämä -lehden artikkeleissa kevään aikana.
Uudenlaisena avauksena Taulumäen kirkossa alkaa helmikuun alussa yhteiskunnallinen keskustelusarja, joka vahvistaa seurakunnan roolia paitsi kuuntelijana myös yhteiskunnallisena toimijana. Ensimmäisessä keskustelussa aiheena on lapsen ja vanhempien suhde.
Ensihoitajan roolia voi kokeilla monenlaisissa kuormittavissa tilanteissa, lasten kanssa tai ilman. Ja aina kun siinä onnistuu, on aika pätevä olo!
Kirjoittaja on Henki&elämä -lehden päätoimittajaJaa artikkeli: