Musiikki soljuu väreinä

Diandra ajattelee, että musiikin kautta voi tehdä paljon hyvää. Lauluissa on usein sanomaa, kuten Uniikin ja Diandran yhteisesti esittämässä Rauhaa-biisissä.

Diandra on 24-vuotiaana jo tunnettu laulaja ja esiintyjä konserttilavoilla ja televisiossa. Häntä pyydetään usein esiintymään myös hyväntekeväisyyskonsertteihin, kuten Nenäpäivään sekä Lastenklinikoiden Kummien Joulumielelle ja Elämä lapselle -konsertteihin.

– Musiikki ja esiintyminen laulajana ovat minun juttuni ja tapani edistää hyviä asioita. Varsinkin lapset ja nuoret ovat lähellä sydäntäni, hän kertoo.

Myös kampanjat ovat tapa ottaa kantaa tärkeisiin asioihin. Diandra ehkäisee kiusaamista yhdessä laulaja Robinin kanssa presidentti Sauli Niinistön aloittamassa kampanjassa, jossa ohjataan kannustamiseen kiusaamisen sijaan.

Hankkeella on oma sivusto, jonne kerätään tapoja ja kokemuksia siitä, miten kannustus toimii. Somessa toimii tunniste #kannustusryhmä.
Laulujen sanat kantavat sanomaa ja ne ovat merkityksellisiä. Diandralle kuitenkin melodia tulee aina ensin.

Melodia tulee aina ensin.

– Veikkaan, että se johtuu siitä, että olen soittanut paljon klassista musiikkia viululla ja pianolla enkä laulanut klassisia lyriikoita. Melodiat ovat vahvuuteni.

Diandra aistii maailman eri tavalla kuin suurin osa ihmisistä, koska hänellä on synestesia. Aistiärsyke aiheuttaa hänellä toisen aistin alueelle kuuluvan tuntemuksen. Sävelet, sanat ja kirjaimet näkyvät väreinä ja muotoina. Rauhaa-kappale esimerkiksi on sammaleenvihreä.

Yksikin laulu sisältää erilaisia sointuja, sanoja ja melodioita, ja siksi myös eri värejä. Värit auttavat myös muistamaan laulujen sanoja.

Diandra on monelle idoli, ja fanipostia tulee paljon. Televisiosta hänet ovat oppineet tuntemaan kaiken ikäiset. Ihmiset tulevat juttelemaan ja ottavat yhteyttä varsinkin somessa, koska se on helppoa ja nopeaa.
Varsinkin Instagramin kautta tulee koskettavia viestejä, joissa kysytään neuvoja monenlaisiin elämän kysymyksiin.

Jotkut asiat haluan pitää itselläni.

– Pyrin vastaamaan niihin, mutta eihän minulla ole vastauksia kaikkiin ihmisten ongelmiin. Jos on joku sellainen asia, jonka olen itsekin käynyt läpi, niin toki voin neuvoa ja kertoa miten olen selättänyt tilanteen.
Jotkut asiat Diandra haluaa pitää itsellään ja olla julkisuudessa musiikin kautta.

– Muuten minulla ei ole tarvetta olla esillä. Sellainen ei ole tärkeää. Elämässä sattuu ja tapahtuu, mutta pidän omat asiani vain lähipiirissä. Julkisuus on kohdellut minua tähän mennessä oikein hyvin, toivottavasti myös jatkossa.

Muusikon työ ja nimenomaan laulajan ura oli Diandran haaveissa kolmevuotiaasta asti. Laulutunteja ei annettu alle 16-vuotiaille, joten hän alkoi soittaa viulua ja pianoa ja esiintyi jo kuusivuotiaana. Kanttori säesti pianolla kirkossa, ja Diand­ra soitti viulua.

Yhdeksän vanhana hän voitti lasten Staraoke-laulukilpailun ja sai palkinnokseen pianon.

Klassisen musiikin opinnoista huolimatta poppi kiehtoi, ja Idols-laulukilpailu vuonna 2012 tuntui hyvältä keinolta päästä alalle.

Idols-voitto muutti elämän.

– Idols-voitto muutti elämän, mutta muutos ei ollut mitenkään pelottavaa vaan hurjan jännittävää ja hauskaa. Opiskelin silloin ammattiviulistiksi, joten elämänmuutos oli suuri. Minulla oli teoriatunteja, viulutunteja ja soitin orkesterissa klassista musiikkia. Äkkiä olin suorassa lähetyksessä ja sain esittää poppia, joka on kuitenkin aina ollut se ihanin ja tärkein juttu minulle.

Diandra on ollut seitsemän vuotta täysipäiväinen muusikko ja laulaja. Hänen tyylinsä on melodinen poppi, mutta vuosiin on sisältynyt monenlaista, myös heviä, oopperaa, kantria, reggaeta ja gospelia.

– Olen esiintynyt yhdessä gospelkuorojen ja eri sinfoniaorkestereiden kanssa ja laulanut isoja viihdekappaleita, kuten Whitney Houstonia.

Toiveena on jatkaa musiikin tekemistä ja esittämistä monipuolisesti ja erilaisissa kokoonpanoissa. Pienen tytön suuret haaveet ovat käyneet toteen, mutta aina löytyy uutta koettavaa.

– Olin viisivuotiaana ensi kertaa musiikkileirillä. Olisi mukava pitää joskus itse musiikkileiriä lapsille. Ohjaisin siellä kuoroa ja opettaisin orkesterisoittamista.

 

Rauhaa

Vähemmän puutos tiloi, enemmän muutos tiloi,
aliravituille kiloi, samat ilot, samat oikeudet kaikille täällä,
erottuu, eikä sukupuoli mikä määrää,
mut mikä mättää, kun äiti täällä itkee,
turpaan vetämisest saa nykyään pisteit,
miks heikompien sortaminen yhä tapa
ja jos mä en puutu se on ihan yhtä paha
joka kadotetun myötä katoo sielusta pala,
siks muistan rakastaa, kannustaa, muistan halaa,
muista välitän ja muistan välittää,
koska jos unohdan ni kaikki hävii tääl,
nii se kylmenee, tää maailma kylmenee,
silti puolustan niit jotka ei siihen ite kykene
ja sanon nuorille ei oo mitään teitä tärkeempää
ootte se kaikki mikä meistä jälkeen jää.

– Uniikki ja Diandra

Jaa artikkeli: