Toiminnanjohtaja Jonna Paananen on yksi Tanssisali Lutakon viidestä palkallisesta työntekijästä. Keikat järjestyvät pitkälti vapaaehtoisvoimin. Iso osa tapahtumista on sallittuja eli suunnattu myös nuorille kuulijoille.
Toiminnanjohtaja Jonna Paananen, mikä on Jelmu ry?
Se on Jyväskylän elävän musiikin yhdistys. Olemme järjestäneet keikkoja Tanssisali Lutakossa entisessä leipomorakennuksessa vuodesta 1990. Toiminta on voittoa tavoittelematonta ja perustuu vapaaehtoistyöhön.
Onko historia yhä läsnä punatiilisessä rakennuksessa?
Salin lattiasta kohoaa vieläkin paksu betonilaatta, joka on rakennettu kantamaan leipomon raskaita koneita, ja vanhat taikinahihnat ovat edelleen lattioiden välikerroksissa. Myös ainutlaatuinen lava on tehty betonista. Osa talon rakenteista on suojeltu, koska talo on rakennettu erityisellä tavalla puupaalujen päälle, ja katon rakenne on harvinainen. Talo kävi läpi peruskorjauksen vuonna 2005.
Miten päädyit tehtäviisi?
Tulin taloon ensin vapaaehtoiseksi, kuten meillä on tyypillistä, ja olin ainoa, joka kiinnostui numeroista. Alaa ei voinut tuolloin opiskella, mutta työ on ollut paras opettaja. Työtehtävä on ollut sama vuosituhannen vaihteesta, mutta työn sisältö vaihtelee. Kehitämme toimintaamme jatkuvasti ja välillä toteutan projekteja.
Kuinka monta ihmistä Lutakkoon mahtuu sisään?
Noin 600 neliön tilaan voidaan ottaa 530 ihmistä, ja iso osa keikoista myydään loppuun. Tiiviiseen keikkatunnelmaan päästään, koska yleensä kaikki haluavat päästä lavan eteen.
Mikä on suurin ikäryhmä yleisössä?
Suurin ikäryhmä on 20–30-vuotiaat. Jotkut artistit houkuttelevat keikalle vanhempaa yleisöä, ja ilahduttavasti yleisössä näkee lapsi ja vanhempi -yhdistelmiä. Ikärakenne vaihtelee riippuen keikasta. Vaikkapa Miljoonasateen keikalla keski-ikä oli arviolta 60 vuotta. Jollakin toisella keikalla se voi olla 15.
Mitä ajattelet Jyväskylän kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista?
Olen kuullut ihmettelyä asiasta ympäri Suomen. Jyväskylässä painotetaan kulttuuriperinnön säilyttämistä, mutta myös uudet kulttuurimuodot tarvitsevat resursseja. Muuten nuoret sukupolvet eivät ehkä löydä mitään itseään puhuttelevaa. He kehittävät monenlaista itse, mutta toiminta vaatii rahaa ja tiloja. Nuorten on tärkeä kokea, että heitä arvostetaan ja heihin panostetaan. Olemme Jelmussa päättäneet tukea Yläkaupungin Yötä muun muassa tukikonsertilla huhtikuussa.
Panostetaanko Jyväskylässä liikaa liikuntaan?
Se on hyvä kysymys. Mielestäni ei ole itseisarvo satsata suuria summia vaikkapa Matti Nykäsen mäen kunnostamiseen. Kyse on valinnoista, joista tulee voida keskustella. Nuoret tarvitsevat mahdollisuuksia turvalliseen kasvuun sekä omanlaistaan kulttuuria – muutakin kuin liikuntamahdollisuuksia.
Millainen keikkapaikkakunta Jyväskylä on?
Bändit kiittävät helposti mukaan lähtevää yleisöä. Keikoilla käy paljon nuorta väkeä myös siksi, koska täällä on paljon opiskelijoita. Ja onhan kaupungin sijainti keskeinen.
Mitä Jyväskylästä vielä puuttuu?
Tänne mahtuisi lisää keskikokoisia keikkapaikkoja. On paljon hyviä bändejä ja heille yleisöä, mutta kaikki eivät sovi kalenteriimme. Voisi olla ideaa yhdistää vaikkapa harrastajateatteri ja livekeikat riittävän kokoiseen tilaan.
Minkä artistin tai keikan toivoisit näkeväsi Lutakossa?
Patti Smith olisi mahtavaa saada tänne, mutta se ei taida olla realistinen toive.
Millaisesta musiikista itse pidät?
Musiikki on minusta parasta livenä. Keikoilla musiikin vaikutusta lisää yleisön ja bändin välillä kulkeva energia. Odotan erityisesti meillä Insomniumin ja Lasten Hautausmaan keikkoja, ja samalla viikolla soi Vakiopaineessa Amuri. Näitä kuuntelen paljon kotonakin.