Tutkimusprofessori Tommi Hoikkala, mitä Jyväskylä tarkoittaa?
Tutkimukseni eli nuorisotyön näkökulmasta Jyväskylä tarkoittaa dynaamista otetta, jossa kekseliäästi ja luovasti löydetään uusia tapoja toimia ilman uhoamista ja rehvastelua. Hyvää työtä ja sen tuloksia on syytä arvostaa!
Miten sinusta tuli nuorisotutkija?
Paljolti onnellisten sattumien ja verkostojen kautta. Tein sosiologian graduni nuorten alkoholinkäytöstä ja pääsin sitä kautta täysiaikaiseksi tutkijaksi. Minulle on tyypillistä karata karsinoista ja tykkään yhdistellä erilaisia tutkimusmenetelmiä. Olen käyttänyt 40 vuotta nuorisotutkimukseen ja kenttätyö on lempityötäni.
Nousiko tutkimuksessa esiin selkeitä murroskohtia?
Etenkin 1970-luvulla rakennettiin paljon nuorisotiloja. Ne olivat nuorison omia paikkoja, jotka kaikki tiesivät. 1990-luvun lama rikkoi rakenteita. Nuorisotiloja lakkautettiin ja nuorisotyötä tekevät hajotettiin eri hallintokuntiin, kunnes 2000-luvun alussa ne koottiin jälleen yhden katon alle. Lama loi tarpeen kohdennetun nuorisotyön menetelmille. Nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen vaativat korjaavaa toimintaa.
Missä Jyväskylässä on erityisesti onnistuttu?
Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kehitetty kohdennettuja ja neuvokkaita tapoja toimia. Nuoriso kohdataan kouluissa, ja tehdään seinätöntä ja liikkuvaa nuorisotyötä. Nuorisotyöntekijät ajavat pakettiautolla sinne, missä nuoret ovat. Mainiota esimerkkejä ovat vaikkapa Veturitallit, Nuorten Taidetyöpaja, Bostari ja Nuorten talo. Tehdään erinomaista etsivää ja jalkautuvaa nuorisotyötä.
Mitä ajatuksia korona-aika sinussa herättää nuoria ajatellen?
Kodit eivät ole yhdenvertaisia, eivätkä kaikki perheet voi samalla tavalla tukea etäopetusta. Tämä on näkynyt oppimistuloksissa. Koronan myötä sosiaalinen kontrolli hajosi. Sanoisin, että nuorisorikollisuuden nousu on yksi epidemian seuraus. Nuorista ei pystytä pitämään kiinni samalla tavalla kuin normaalisti. Kaikkia koronan seurauksia ei vielä edes tiedetä.
Olet yksi Nuorisotutkimusseuran perustajista. Mihin seuraa tarvitaan?
Suomesta puuttui nuorisotutkimus, joka erityisesti pyrki kuulemaan nuoria. 1987 perustamiskokouksessa oli 11 jäsentä, tällä hetkellä meitä on 380. Reagoimme hanakasti ajassa nouseviin ilmiöihin ja julkaisemme vuosittain nuorisobarometrin. Tuotamme monipuolista tutkimustietoa päätöksenteon ja nuoria koskevan keskustelun pohjaksi.
Mitä havaintoja olet tehnyt seurakuntien tekemästä nuorisotyöstä?
Seurakuntien nuorisotyö toimii ja sillä on vakiintuneet resurssit, työntekijät ja tilat. Alueellisesti kunnat tekevät seurakuntien kanssa hyvää yhteistyötä, jota kannattaa kehittää. Molemmat kunnioittavat toisiaan, mutta ne ovat kuitenkin omia yksikköjään. Samaa työtä tehdään eri organisaatiossa.
Millä tavalla muuttaisit nuorisotyötä?
Nuori tulisi kohdata monialaisesti ja kokonaisvaltaisesti. Palveluja tarjotaan ja tehdään hyvää nuorisotyötä, mutta sektoreiden väliin jää rakoja. Monialaista yhteistyötä tulisi kehittää pois siiloista. Kohdennetun nuorisotyön tekijät kohtaavat nuoria, joilla on jokin asia solmussa vaikkapa koulussa. Tehdään entistä enemmän korjaavaa työtä, koska perusjärjestelmässä on puutteita. Yhdenkään nuoren ei pidä antaa pudota väleistä.
Olit isosena kahdella rippukoululeirillä kesällä 1969. Millainen kokemus se oli?
Se oli hyvin keskustelevaa, ja sain paljon uusia kavereita. Elettiin Vietnamin sodan aikaa ja pohdimme globaaleja asioita. Rippikoululeirit ovat yhä suomalaisia yhdistävä kokemus. Niissä panostetaan ryhmädynamiikkaan sekä teoriassa että käytännössä.
Tutkimusprofessori emeritus Tommi Hoikkalan kokoama teos Mitä Jyväskylä tarkoittaa? Nuorisotyön yhteisötietokirja ilmestyi Jyväskylässä marraskuussa 2021Jaa artikkeli: