”Minä olen sinut nimeltä kutsunut”

Suntio Tuula Liukko Korpilahden kirkon kastepuun äärellä.

Syksy tekee tuloaan, mutta kastepuut versovat yhä uusia lehtiä.

Sitä mukaa, kun lapsia kastetaan seurakunnan jäseniksi, Korpilahden kirkon kastepuu saa lisää lehtiä. Jokainen puun lehti on yksilöllinen ja erityinen – kuten jokainen Jumalan luoma ihminen. Messinkisiin lehtiin kaiverretaan kastettujen nimet ja kasteen päivämäärä.

– Puussa on tilaa kaikille vuoden aikana alueellamme kastetuille. Kerran vuodessa puun lehdet riisutaan ja annetaan perheille lahjaksi. Lehdestä saa kehystettynä vaikkapa taulun tai sitä voi käyttää koruna, aluekappalainen Antti Koivisto kertoo.

Kastepuu on näkyvä osoitus siitä, että kotiseurakunta toivottaa uuden seurakuntalaisen tervetulleeksi. Se on myös kaunis tapa luoda kasteen ympärille uusia perinteitä ja kertoa kasteen merkityksestä. Kasteessa Jumala kutsuu kastettavan nimeltä omakseen, ihmisestä tulee Jumalan lapsi ja osa seurakuntaa.

On tärkeää, että kastepuu kestää aikaa ja sopii hyvin arvokkaaseen ympäristöönsä.

Jyväskylässä on tällä hetkellä kolmessa kirkossa keskenään hyvin erilaiset kastepuut. Tikkakosken kirkon kastepuu on kokonaan messinkiä, itse puu on sijoitettu pyöreän kehän sisään ja messinkiset lehdet ripustetaan puun koukkuihin. Keltinmäen kirkossa kastettavan etunimet kiinnitetään puiseen tähteen, ja tähti saa paikkansa kastepuussa muiden joukossa.

Keltinmäen kirkon kastepuun on suunnitellut Annukka Laine.
Tikkakosken kirkon kastepuu on Veli-Pekka Luukkosen käsialaa.
Tikkakosken kirkon kastepuu on Veli-Pekka Luukkosen käsialaa.

Korpilahden kirkon peruskorjauksessa kirkon ulkonäkö ja sisätilat palautettiin mahdollisimman alkuperäiseen asuunsa Alvar Aallon suunnitelmien mukaisesti, ja oli luontevaa liittää kastepuu uusittuun tilaan. Teoksen toteuttajaksi valikoitui kuvanveistäjä Samuli Alonen.

– Kastepuun suunnittelu ja toteutus oli harvinainen, haastava ja mielenkiintoinen prosessi ja oli kunnia päästä Aallon kanssa samalle alttarille. On tärkeää, että kastepuu kestää aikaa ja sopii hyvin arvokkaaseen ympäristöönsä, Alonen sanoo.

Valmiin teoksen värimaailma on soinnutettu kirkkotilaan. Sen pinnan muodoista voi löytää elämän polkuja ja luonnon moninaisuutta, onhan puu kasvun ja elinvoiman merkki. Puun yläpuolella kullattu kyyhkynen levittää siipensä suojaamaan pienten kastettujen elämän alkua. Kuvanveistäjä antoi teokselleen osuvan nimen Siivillä. Kyyhkynen kertoo luottamuksesta isompaan turvaan ja siihen, että siivet kantavat.

Symboliikan lisäksi suunnittelussa painoi käytettävyys. Kastepuu seisoo omilla jaloillaan ja sitä voi tarpeen tullen siirtää. Alonen toivoo, että teos herättäisi mielenkiintoa ja ajatuksia.

– Kastepuuta voi käydä tutkimassa lähempääkin, ja jokainen voi löytää siihen oman tulkintansa. Samalla voi miettiä omia elämänpolkuja, pohtia tulevia valintojaan ja kokea Jumalan suojelusta, hän sanoo.

Kastepuu otettiin käyttöön toukokuun lopussa. Kasteen jälkeisessä sunnuntain messussa lapsen puolesta rukoillaan, ja perhe voi tulla vaikkapa yhdessä lisäämään oman lehtensä kastepuuhun. Lehden voi asetella myös joku muu läheinen, kummi tai suntio.

Jaa artikkeli: