Hautausmaiden puihin on tänä keväänä kiinnitelty pönttöjä, joissa lepakot voivat ottaa päivänokoset.
Mäntykankaan hautausmaan puussa roikkuu pönttö, joka vielä odottelee ensimmäisiä asukkaitaan. Jo litteästä muodosta näkee, ettei kyseessä ole tavallinen, linnuille tarkoitettu asumus.
– Se on lepakkojen päivälepopaikka. Lepakothan saalistavat öisin, joten päivisin ne tarvitsevat rauhaa ja tilan, jossa voi vetää vähän henkeä, kertoo Jyväskylän seurakunnan ylipuutarhuri Mervi Muinonen.
Idea syntyi seurakunnan hautaus- ja puistopalveluissa viime talvena, kun kirkon ympäristödiplomia päivitettiin. Seurakunnat saavat diplomin sääntöjen perusteella pisteitä toimintansa kehittämisestä jatkuvasti ympäristöystävällisemmäksi.
Yhteen pönttöön pitäisi mahtua helposti toistakymmentäkin yksilöä.
– Yksi diplomissa mainittu edistysaskel ovat juuri nämä lepakkopöntöt, lisää Muinonen.
Tuumasta toimeen laittoi seurakunnan hautaus- ja puistopalveluilla erityisammattimiehenä työskentelevä Ilkka Göös. Göös nakutteli pöntöt luonnontieteellisen keskusmuseon nettisivuilta haettujen ohjeiden mukaisesti.
– Siellä on sisällä kennosto, jota pitkin lepakot voivat nousta avonaisen alaosan kautta kohti kattoa. Niiden sanotaan viihtyvän pienessä tilassa, joten yhteen pönttöön pitäisi mahtua helposti toistakymmentäkin yksilöä, Göös tietää.
Lepakko voi kuulemma popsia vuorokauden aikana jopa yli 2 000 hyönteistä.
Mäntykankaalla pöntöt on sijoiteltu puistomaisille osastoille, noin kymmenen metriä lähimmistä haudoista. Pönttöjä on muutamia myös Vanhalla hautausmaalla sekä Lahjaharjun hautausmaalla. Vanhan hautausmaan pöntöt ovat vähän lähempänä hautoja, alueen tiiviimmän koon vuoksi.
– Yöllä saalistava lepakko voi kuulemma popsia vuorokauden aikana jopa yli 2 000 hyönteistä. Niistä on toisin sanoen suurta apua etenkin pienhyönteisten määrien pitämisessä hautausmailla aisoissa, Muinonen sanoo.
Hautausmaat ovat puistomaisesti hoidettuina osa paikkakuntiensa viherverkostoa, taajamien keuhkoja ja hiilinieluja. Monilajinen puusto ja muu kasvillisuus mahdollistavat suojaisat pesintäpaikat linnuille. Kukkivat pensaat ja kasvit lisäävät myös perhosten ja hyönteisten runsautta.
Mäntykankaan hautausmaalla on myös satakunta linnunpönttöä, muutama liito-oravanpönttö sekä pari pöllönpönttöä.
– Linnunpöntöt on numeroitu, joten jos huomaa jonkun niistä asutuksi, numeron voi ilmoittaa meille hauta- ja puistopalveluihin, vinkkaa Muinonen.
Göös on lepakkopönttöjen lisäksi rakennellut yhteen mäntypuuhun myös hyönteishotellin vanhasta, kotoa tuodusta lyhdystä.
– Poistin lyhdystä lasin ja laitoin sisälle käpyjä, tikkuja ja kapean puulevyn, johon tein reikiä. Nyt odotellaan, että siihen alkaisi ilmestyä koppakuoriaisia, mehiläisiä ja muita hyönteisiä. Saattoi tulla melkoinen noutopöytä hämähäkeille, Göös naurahtaa.
Muinonen ja Göös eivät vielä tiedä, asustaako Mäntykankaalla lepakoita ja jos, niin kuinka monta. Pönttöjen alle tippuneista papanoista nähdään kesän aikana, kelpaavatko asumukset vuokralaisille.
Jaa artikkeli: