Kuvassa: Marja Jeronen (vas.) työskentelee Ruoka-apu Lyydiassa vapaaehtoisena. Milla Nenonen kuuli Lyydiasta kuntouttavan työtoiminnan kautta.
On torstai ja kello lähenee yhtätoista. Ruoka-apu Lyydiassa kaikki alkaa olla valmiina: Täydet ruokakassit on lastattu kylmäaltaisiin ja tyhjät muovipussit odottavat täyttäjiään. Kassiin voi sujauttaa vaikkapa perunapussin, banaanitertun, salaattipussin ja maitopurkin. Kylmäkaapista saa valita kanasuikaleita tai jauhelihaa. Leipää on tarjolla laatikoittain ja sitä saa ottaa useamman pussillisen, niin monta kuin tarvitsee.
Ovet avataan tasan kello 11. Ulkona jo valmiina odottavat ruoka-avun hakijat soljuvat yksi kerrallaan sisään, mutta ensimmäiseksi tarkastetaan ruokasetelit.
– Seteli tarvitaan, koska sillä tavalla ruoka-apu voidaan kohdentaa niille, jotka sitä aidosti tarvitsevat, sanoo Lyydian toiminnasta vastaava Hanna-Mari Pusaa.
Ruokasetelin kirjoittaa oman asuinalueen seurakunnan diakoniatyöntekijä. Keskusteluissa kartoitetaan hakijan kokonaistilanne ja ohjataan tarvittaessa myös muun avun piiriin. Ruokaseteli kirjoitetaan useimmiten puoleksi vuodeksi, ja osa saapuu nimenomaan Lyydian ruokaseteliä hakemaan.
Monelle ruoka-apua kysyvälle myös korona on lisännyt taloudellista epävarmuutta.
Aika yleisesti luullaan, että seurakunta auttaa vain kirkkoon kuuluvia, mutta emme kysy jäsenyyttä.
– Käymme läpi tulot, menot, velat ja käyttöön jäävät varat. Huomioimme myös sairaudet ja muut erityistilanteet. Pysähdymme ihmisen tilanteen äärelle, ja palaamme siihen jälleen, kun seteli uusitaan, valottaa Jyväskylän seurakunnan diakonian asiantuntija Kirsi Lepoaho.
Kuka tahansa jyväskyläläinen voi hakeutua seurakunnan diakonian juttusille.
– Aika yleisesti luullaan, että seurakunta auttaa vain kirkkoon kuuluvia, mutta emme kysy jäsenyyttä. Diakonia auttaa kaikkia avun tarvitsijoita, Lepoaho sanoo.
Milla Nenonen, 23, asuu Kypärämäessä ja haki ruokasetelinsä Kortepohjan seurakuntatalolta. Hänelle asiointi seurakunnassa oli luontevaa.
– Diakoni oli mukava ihminen, kyseli kuulumisia ja miten elämässä menee. Hän oli oikeasti kiinnostunut asioistani ja olisin saanut muutakin ohjausta, jos olisin tarvinnut. Uskosta ei puhuttu, koska en itse ottanut sellaista puheeksi.
Nenonen käy kuntouttavassa työtoiminnassa, ja siellä osattiin vinkata Lyydian ruoka-avusta.
– Olen käynyt täällä jo pari kertaa. Lyydiasta saa leipää ja muutakin ruokaa ilmaiseksi, ja se on tosi tärkeä apu, hän sanoo.
Vajaa vuosi sitten Jyväskylän kaupunki ja seurakunta kutsuivat alueelliset toimijat miettimään, miten ruoka-avun jakaminen järjestettäisiin kaupungissa parhaalla tavalla. Uutta mallia valikoitui organisoimaan Vaajakosken Suvanto ry, joka vuokrasi tilat Seppälän Ahjokadulta logistiikkakeskusta varten. Ruoka-apu Lyydia käynnistettiin tammikuussa yhteistyössä ruoan lahjoittajien, Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän seurakunnan ja Jyväskylässä ruoka-apua tarjoavien järjestöjen kanssa.
Syntyi yhteisen tekemisen meininki.
– Vaajakosken Suvannolta löytyi intoa ja ideoita organisoida ja kehittää toimintaa. Syntyi yhteisen tekemisen meininki, toteaa Jyväskylän kaupungin kansliapäällikkö Heli Leinonkoski tyytyväisenä.
Uudessa mallissa on keskeistä sen maksuttomuus ja vastikkeettomuus tarvitsijoille ja saavutettavuus mahdollisimman tasapuolisesti eri puolilla kaupunkia. Aiemmin ruokakassin saattoi toisaalla saada ilmaiseksi ja joillakin alueilla siitä joutui maksamaan.
– Kassin hinta saattaa olla merkittävä vähävaraisille, eikä kukaan saisi joutua velkaantumaan ruoka-avun vuoksi, Lepoaho painottaa.
Ruoka-avun sisältö vaihtelee lahjoitusten mukaan. Tällä hetkellä Lyydian yhteistoimintayrityksiä ovat Keskimaa, Lidl, Foodora Market Jyväskylä ja Vaasan leipomot, joiden hävikkilahjoitukset pakataan ruokakasseiksi ja jaetaan Lyydiassa ja satelliittipisteissä eri puolilla kaupunkia.
Kun asiakkaat pääsevät vaikuttamaan ruokakassiensa sisältöön, hävikki pienenee entisestään.
Viikoittain jaetaan 200–300 ruokakassia.
– Keskimaa ja Lidl toimittavat hävikkiruokansa meille Lyydian terminaaliin ja Foodora Marketin lahjoitukset noudamme itse. Lisäksi saamme pian käyttöön kylmäauton, liikkuvan jakelupisteen. Se on kätevä, jos jakelupisteeksi haluavalla ei ole mahdollisuutta ruokakassien säilytykseen, Hanna-Mari Pusaa esittelee.
Tavoitteena on, että avun tarvitsija saisi ruoka-avun läheltä ilman pitkiä hakumatkoja. Uusia jakelupisteitä pyritään avaamaan tasaisesti eri alueille. Lisäksi Lyydian yhteyteen avataan keväällä myymälämäinen tila, jolloin kassin sisällön voi valita itse.
– Kun asiakkaat pääsevät vaikuttamaan ruokakassiensa sisältöön, hävikki pienenee entisestään, Pusaa pohtii.
Kokemuksen kertyessä toimintaa kehitetään edelleen. Pusaa kertoo Lyydian tapahtumista säännöllisesti sen somekanavilla ja toivoo, että elintarvikelahjoittajia saataisiin myös lisää.
Haluamme olla läpinäkyviä.
– Haluamme olla läpinäkyviä, että kaikki ruoka-apua tarvitsevat, yhteistyökumppanit ja kuka tahansa voi seurata toimintaamme. Apu menee kauttamme lyhentämättömänä tarvitsijoille.
Myös muut järjestöt ovat tervetulleita mukaan esimerkiksi satelliittipisteinä.
– Vaikka Vaajakosken Suvanto lähti operoimaan toimintaa, kaikki ovat tervetulleita. Edellytämme kuitenkin sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin kuten ruokakassin maksuttomuuteen, Leinonkoski toteaa.
Ruoka-apu Lyydia
- Hävikkiruokaterminaali ja jakelupiste Seppälässä, osoitteessa Ahjokatu 16.
- Ruoka-apua voi hakea joka toinen viikko seurakunnan diakonian kirjoittamaa ruokaseteliä vastaan.
- Kasseja jaetaan myös satelliittipisteissä, joita ovat Vaajakosken Suvanto Vaajakoskella, Café Agapé Yliopistonkadulla, Kylän Kammari Säynätsalossa ja maaliskuusta alkaen Korpilahden seurakuntatalo.