Kunpa löytyisi uusia ja nuoria ehdokkaita

Seurakuntavaaleihin pääsee nyt ehdolle. Valitsijayhdistykset käynnistelevät toimintaansa myös Jyväskylässä.

Valitsijayhdistykset alkavat hiljalleen aktivoitua ja hakea joukkoihinsa ehdokkaita ensi syksyn seurakuntavaaleihin. Jyväskylässä Keskustan ja sitoutumattomien yhteinen valitsijayhdistys ei ole vielä kokoontunut, mutta kirkkovaltuutettu Matti Eerola luottaa, että keskusta on vaaleissa mukana.

– Kunpa löytäisi nuoria ja uusia ehdokkaita mukaan. Voi olla, että kaikki vanhat eivät lähde jatkamaan, Eerola sanoo.

Seurakuntaväki on myös lähdössä vaaleihin. Valitsijayhdistyksen nimi on edelleen sama.

– Meillä on kolmenkymmen vuoden historia. Ei sitä katkaista, valtuutettu Erkki Puhalainen hymähtää.

Puhalaisen tavoitteena on saada valitsijayhdistykseen mahdollisimman monta ehdokasta. Edellisellä kerralla he saivat listoille 27 ehdokasta. Tällä kerralla aikomus on päästä vähintään samaan.

Maakuntavaalit, seurakuntavaalit ja eduskuntavaalit

Kansalaisille on luvassa syksystä kevättalveen kestävä vaalikimara, jonka aloittaa oletettavasti maakuntavaalit.

Perässä seuraa seurakuntavaalit, joissa varsinainen äänestyspäivä on 18. marraskuuta. Keväällä puolestaan päästään valitsemaan kansanedustajia.

– Maakuntavaalit on uutta ja ihmeellistä. En kuitenkaan usko, että muut vaalit vaikuttavat seurakuntavaaleihin, Eerola miettii.

Julkisessa keskustelussa on nostettu esille, että luottamustoimilla on taipumus kasaantua yksille ja samoille henkilöille. Eerolan mielestä ehdokkaalle voisi riittää, jos hän osallistuisi tulevista vaaleista vain kaksiin.

– Meidän edellisistä seurakuntavaaliehdokkaistamme kaksi oli mukana eduskuntavaaleissa. Emme ole sillä tavalla poliittisesti aktiivisia, Puhalainen valaisee Seurakuntaväen tilannetta.

Reimari ja leirikeskukset päätettävänä

Eerola ja Puhalainen pitävät seurakunnan luottamustoimissa mukana olemista merkittävänä vaikuttamisen paikkana.

– Edessä on isojakin asioita: Reimari ja leirikeskukset. Yhteistä henkeä pitäisi löytyä. Nyt aina joku porukka innostuu pitämään ääntä, mutta Keskusta on aika maltillinen, Eerola toteaa.

Sillä on vaikutuksia, mitä päätöksiä seurakunnassa tehdään.

Jos nykyinen valtuusto ei saa ratkaistua seurakunnan leirikeskusten kohtaloa, niin Puhalainen muistuttaa, että asia odottaa seuraavana vuonna uusia valtuutettuja. Tämän lisäksi hän pitää tärkeänä, että uusien valtuutettujen pitäisi lisätä myös seurakuntalaisten toimintamahdollisuuksia.

– Seurakuntavaalit ovat tärkeä juttu, kaiken A ja O. Sillä on vaikutuksia, mitä päätöksiä seurakunnassa tehdään. Tulos vaikuttaa välillisesti kirkolliskokoukseen asti, Puhalainen sanoo.

Vaalien teemana Minun kirkkoni

Vuoden 2018 seurakuntavaalit käydään teemalla Minun kirkkoni, sosiaalisessa mediassa #minunkirkkoni. Muista vaaleista poiketen seurakuntavaaleissa saavat äänestää jo 16-vuotiaat. Ehdokkaaksi voi asettua 18 vuotta täyttänyt konfirmoitu kirkon jäsen.

Syksyn vaaleissa valitsijayhdistyksillä on ensimmäistä kertaa keskitetty mahdollisuus esittäytyä kirkon vaalisivustolla.

– Tarjoamme verkkosivuillamme paikan, jossa seurakunnassa vaikuttamisesta kiinnostuneet henkilöt ja valitsijayhdistysten ehdokaslistojen kokoajat voivat kohdata toisensa. Mielikuva seurakuntavaalien ehdokasasettelusta on ollut paikoin aika suljettu. Halusimme tuulettaa tätä asetelmaa ja luoda uudenlaisen mahdollisuuden tutustua valitsijayhdistyksiin, vaalien kampanjapäällikkö Hanna Piira kertoo.

Ryhmien taustat avoimesti esille

Vaaleissa ehdolle asetutaan valitsijayhdistyksen kautta. Sen taustalla voi olla puolue, herätysliike tai jokin aate, joka yhdistää sen jäseniä tai valitsijayhdistyksen voi perustaa esimerkiksi kaupunginosan äärelle. Ryhmien taustat halutaan avoimesti esille.

Valitsijayhdistys kerää listalleen ehdokkaita, joilla on yhteinen näkemys esimerkiksi kirkon uudistamisesta, tasa-arvon edistämisestä tai nuorten aseman vahvistamisesta kirkossa.

– Eri-ikäisten, erilaisista taustoista tulevien ja seurakunnan elämän kehittämisestä kiinnostuneiden ehdokkaiden löytäminen seurakuntavaaleihin on ensiarvoisen tärkeää ja kaikkien etu, Piira muistuttaa.

Kirkkovaltuustot ja seurakuntaneuvostot päättävät paikallisesti seurakunnan toimintaan, henkilöstöön ja talouteen liittyvistä asioista.
Vaaleissa läpi päässeiden maallikkojäsenten joukosta valitaan myös edustajat eli kirkon ylimmät päättäjät seuraavaan kirkolliskokouksen kokoonpanoon.

Seurakuntavaalit.fi-sivun aineistoa täydennetään vaiheittain. Ensimmäinen vaihe koskee ehdokasrekrytointia ja toinen äänestämistä. Myös vaalien tulostiedot tulevat sivuille vaalien jälkeen.

Jaa artikkeli: