Taloudelliset reunaehdot vaikuttavat nykyään entistä enemmän myös kristilliseen kustannustoimintaan.
Vuoden kristillinen kirja -kilpailu tuo näkyvyyttä kristilliselle kirjallisuudelle. Tänä vuonna ehdolla on kuusi teosta, joista voittaja julkistetaan Helsingin kirjamessuilla. Uskonnolliset aiheet kiinnostavat yhä suomalaisia.
Kannattaako tehdä kirjaa, jota myydään vain muutamia satoja kappaleita? Tätä on niin kristillisten kuin muidenkin kustantajien pohdittava painettujen kirjojen osalta entistä tarkemmin.
– Entisaikaan kirjojen säilyttäminen oli helpompaa ja halvempaa kuin tänään. Jotkut kustantajat ovat luopuneet varastoista, jotka ovat kalliita ylläpitää ja syövät kustantamon varoja, toteaa kristilliseen kirjallisuuteen perehtynyt tietokirjailija ja kulttuurijournalisti Jari Olavi Hiltunen.
Muun muassa tästä syystä painokset ovat pienet ja kustannuspäätökset lähtevät Hiltusen mukaan siitä, että kirja on helposti myytävissä. Hän toteaa, että suomalaiset kristilliset kustantajat julkaisevat nykyään varsin vähän romaaneja.
– Uskonnolliseen romaaniin liittyvä riski on kustantajalle suurempi kuin eksaktin tietokirjan kohdalla. On paljon helpompi ottaa kustannettavaksi hyvin kirjoitettu, asiallinen ja asiassa pysyvä tietokirja.
Aiemmin aatehistoriallisia esseekokoelmia tehnyt Hiltunen julkaisi juuri kaunokirjallisen esikoisteoksensa, maagisrealistisen elämäkertaromaanin venäjänukrainalaisesta runoilijasta Anna Ahmatovasta. Sen puitteissa hän oli äskettäin Turun kirjamessuilla.
– Yllätyin kovasti, että messuille oli lähtenyt vain kaksi kristillistä kustantajaa. Myös heille kirjamessut ovat tärkeä näköalapaikka ja esiintymisareena. Mutta kun kulut ovat nousseet, messuvuokran maksaminenkin muuttuu helposti säästökohteeksi.
Suomen tuoreen hallituksen ohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kirjojen arvonlisävero nousee jatkossa kymmenestä prosentista 14:ään.
– Tämä saattaa tulevaisuudessa jopa vähentää kristillisten kustantajien määrää. Käytännössä ne eivät voi siirtää veronkorotusta kirjojen hintoihin, koska ne ovat jo nyt usein kalliita. Kustantajat joutuvat tinkimään tuotantokuluistaan ja esimerkiksi kirjailijoille maksetuista palkkioista, jotta ne säilyttäisivät toimintansa kannattavana.
Hiltunen uskoo, että kristillisillä kustantajilla on paineita muuttua yleiskustantamoiksi tai ainakin muuntua siihen suuntaan.
– Vaikka lukijat odottavat kustantajan profiloituvan tietynlaisen kirjallisuuden kustantajaksi, käytännössä hyvin myyvien kirjojen hakeminen tarkoittaa helposti kustannusohjelman laajennusta. Jo nyt on nähtävissä, että jotkut kristilliset kustantajat julkaisevat laajalla skaalalla esimerkiksi elämäntaito-oppaita.
Suomessa kristillistä kirjallisuutta julkaisevat lähinnä vain kristilliset kustantajat.
– Joskus hengellinen kirja menee valtakustantajien seulan läpi. Tällöin kirjoittaja on todennäköisesti niin nimekäs tai aihe niin erityinen, ettei hengellinen elementti rasita kustantajan myyntiä.
Hiltunen opiskeli 1990-luvulla Suomen kirjallisuutta ja kieltä Tampereen yliopistossa, jolloin hän teki gradunsa uskonnollisesta kirjallisuudesta. Hän uskoo, että kristilliset aiheet kiinnostavat edelleen suomalaisia.
Kristilliset kirjat voivat tuoda vahvasti julki sen uskonnollisen sanoman, jota kirkko ja seurakunnat ovat halunneet Suomessa julistaa.
– Minusta kristillisten kustantajien pitää jatkossakin tehdä pää pystyssä kauppaa hengellisillä ja kristillisillä kirjoilla. Niille löytyy kyllä lukijoita. Suomessa on myös varsin toimiva kristillisten kirjakauppojen ja -myyntien verkko, joka tarvitsee jatkuvasti uusia kirjoja.
Lukuisia kertoja Vuoden kristillinen kirja -kisan esiraadissa ollut Hiltunen toteaa, että kristillisiä kirjoja on viime vuosikymmeninä tutkittu myös suomalaisissa yliopistoissa.
– Tästäkin voi päätellä, ettei uskonnollinen tai kristillinen kirja ole missään nimessä kuollut.
Hän muistuttaa, että kristillisillä kirjoilla on erityinen tehtävä.
– Kristilliset kirjat voivat tuoda vahvasti julki sen uskonnollisen sanoman, jota kirkko ja seurakunnat ovat halunneet Suomessa julistaa.
Kuusi finalistia, äänestys 28.10. saakka
Vuoden kristillinen kirja 2023 -kilpailun finalistit ovat:
- Minna Ala-Heikkilä: Kaikki se viha, kaikki se rakkaus (Tammi)
- Lea Kujanpää: Ettei tarvitse pelätä: Henkimaailman kohtaaminen (Karas-Sana Oy)
- Antero Laukkanen (toim. Iina Mattila): Kansanedustajan salainen elämä (Päivä Osakeyhtiö)
- Mari Leppänen: Kuulun tähän maisemaan (Kirjapaja)
- Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari: Sensuroitu (Otava)
- Heli Pruuki: Sydänten piispa Irja Askola (Tammi)
Voittajan valitsee Helsingin Sanomien emeritapäätoimittaja Reetta Meriläinen. Yleisö saa äänestää omaa suosikkiaan 28.10. saakka osoitteessa vuodenkristillinenkirja.fi. Voittaja ja yleisöäänestyksen tulos julkistetaan Helsingin kirjamessuilla 29.10.
Jaa artikkeli: