Lehtolan tilalla myydään pihvilihaa suoraan asiakkaille, joille ruuan puhtaus ja turvallisuus on tärkeää. Arja Kaunikkila-Laurikainen iloitsee siitä, että suomalaista ruokaa osataan arvostaa entistä enemmän.
Lehtolan tilalla Puuppolassa siirryttiin maitotilasta vähitellen emolehmiin perustuvaan pihvikarjan kasvattamiseen 1990-luvun loppupuolella. Lehtolan tila on perheyritys, jota pyörittävät Saila Kaunikkila ja Arja Kaunikkila-Laurikainen.
Reilun kymmenen vuoden aikana sisarukset ovat kehittäneet tilaa lisäämällä peltopinta-alaa ja jalostamalla karjaa. Peltoviljelyssä siirryttiin luomutuotantoon muutama vuosi sitten.
Nyt pihatossa käyskentelee lähes sata Limousine-nautaa. Kesäisin emolehmät vasikoineen käyskentelevät pihalaitumilla ohikulkijoiden ihasteltavina. Alkuperältään ranskalainen Limousine-pihvikarja on perinteistä nautakarjaa kookkaampaa ja lihaksikkaampaa. Eläimet viihtyvät ulkona talvellakin.
Pihvikarjatuotantoon siirtyminen on ollut Lehtolan tilalla oikea ratkaisu.
– Pihvikarjan kanssa elämä on hiukan helpompaa kuin maitotilalla, Arja Kaunikkila-Laurikainen toteaa.
Suoramyynti kasvanut vähitellen
Pihvilihan suoramyynti aloitettiin tilalta 2011. Suurin osa lihasta myydään suoraan yksityisille kuluttajille, mutta jonkin verran lihaa menee myös teurastamolle.
– Liha myydään pääosin tuoreena, mutta teetämme jonkin verran myös jalosteita kuten savulihaa, makkaroita ja säilykkeitä. Jos asia-kas haluaa esimerkiksi naudan poskea, häränhäntää tai vaikkapa puolikkaan naudan, kaikki onnistuu. Yhteistyö lihaleikkaamon kanssa toimii hyvin, Arja Kaunikkila-Laurikainen sanoo.
Lihan suoramyynti on kasvanut pikkuhiljaa. Kun asiakkaat ovat tyytyväisiä, sana kiertää kuluttajalta toiselle. Laadukas tuote ja tyytyväiset asiakkaat ovat olleet Lehtolan tilan tärkein markkinointikeino.
Limousine-karjan liha on mureaa ja hienosyistä sekä perinteiseen naudanlihaan verrattuna vähärasvaisempaa.
Ruuan alkuperä on tärkeä
Kaunikkila-Laurikaisen mukaan asiakkaat arvostavat lähellä tuotettua ruokaa. Kuluttajat ovat valmiita maksamaan laadukkaasta lihasta hieman enemmän, koska he tietävät, mistä liha on peräisin. Tilalla on panostettu erityisesti eläinten hyvinvointiin.
Kaunikkila-Laurikainen on iloinen siitä, että suomalaisen ruuan arvostus on viime vuosina lisääntynyt. Monet kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia ruuan alkuperästä. Valinnoissa painavat ruuan puhtaus ja turvallisuus.
– Ihmiset ovat alkaneet ymmärtää, että kotimaisella elintarviketuotannolla on merkitystä.
Kaunikkila-Laurikainen haluaa yhä uskoa suomalaiseen ruuantuotantoon, vaikka yrittäjät kamppailevat monenlaisten ongelmien kanssa.
– Pitkäjänteisten suunnitelmien laatiminen on epävarmaa, sillä niin monet asiat, jotka vaikuttavat kannattavaan maatalousyrittämiseen, muuttuvat hyvinkin nopealla aikataululla. Tuotantokustannukset kohoavat ja lopputuotteen hintoja pikemminkin lasketaan kuin nostetaan. Tämän yhtälön ratkaiseminen on hyvin vaikeaa.
– Valitsemalla suomalaisia tuotteita voimme tukea kotimaista tuotantoa ja työpaikkojen säilymistä. Lähellä tuotettua ruokaa suosimalla tuemme paikallista yrittäjyyttä alasta riippumatta, Kaunikkila-Laurikainen muistuttaa.
Puhdasta ja turvallista
Puhtaus, turvallisuus ja maku, listaa Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi kotimaisen ruuan plussia.
Suurin osa suomalaisista pitää tärkeänä ruuan alkuperää, sillä lähellä tuotettu ruoka mielletään turvalliseksi. Se ei Syväniemen mukaan ole vain mainosslogan, vaan puhdas suomalainen luonto tarjoaa hyvät puitteet puhtaan ruuan tuottamiseen.
Lisäksi eläintuotantoa koskeva lainsäädäntömme on maailman tiukimpia, Syväniemi muistuttaa.
– Ruuan tuotantoa ohjataan ja valvotaan pellolta pöytään todella tarkasti, mikä on kantanut hedelmää. Esimerkiksi kana- ja broilerituotteet ovat salmonellapuhtaita, eikä eläimille syötetä turhaan antibiootteja. Moni asia on meillä hirveän hyvin.
Kauppojen kova hintakilpailu ja niin sanottu ruuan halpuutus ovat johtaneet siihen, että kuluttajien ostoskorissa on entistä useammin myös kotimaassa tuotettuja elintarvikkeita, joiden hintaa on laskettu. Vaikka kotimaisten tuotteiden ostaminen on lisääntynyt, Syväniemen mukaan halpuutuksella on myös ikävä kääntöpuolensa.
– Ruokaketjussa euro jakaantuu epätasaisesti. Tuottajille jää halpuutuksen myötä vähemmän rahaa käteen.
Luomuruuan kysyntä kasvaa
Kuluttajien kiinnostus ruuan alkuperään on kasvattanut luomu- ja lähiruuan kysyntää. Keski-Suomessa luomutiloja on jo useita kymmeniä, Keski-Suomen luomuyhdistyksen puheenjohtaja Lauri Juhola kertoo. Luomuna saa muun muassa hunajaa, viljaa, erilaisia viljatuotteita sekä naudanlihaa ja vihanneksia.
Juholan luomutilalla Jämsässä viljellään vehnää, ohraa, kauraa ja ruista, joista jalostetaan tuotteita myyntiin.
– Viljatuotteilla on hyvä kysyntä, Juhola tietää.
Juholan mukaan varsinkin nuoret ovat kiinnostuneita ruuantuotannon luonnonmukaisuudesta ja eettisyydestä.
– Maku ja eettinen tuotantotapa merkitsevät monelle kuluttajalle enemmän kuin hinta.
Kestävästä kehityksestä uusi trendi
Kestävästä kehityksestä on Syväniemen mukaan tulossa iso trendi lähi- ja luomuruuan lisäksi.
– Ihmiset haluavat varmistua siitä, että ruoka on kestävästi ja eettisesti tuotettua.
Syväniemi toivoo, että kuluttajat kiinnittäisivät entistä enemmän huomiota ruuan alkuperään.
– Kun ihmiset tietävät, mistä ruoka tulee ja kuka sen on tuottanut, he osaavat myös arvostaa ja kunnioittaa ruokaa enemmän. Samalla ruokahävikki pienenee. Eikä unohdeta ruokailoa. Syödään yhdessä ja nautitaan ruuasta, Syväniemi kannustaa.
Jaa artikkeli: