Missä merkeissä syksysi alkoi?
Heikentynyt koronatilanne puhutti paljon koulujen alkaessa. Toin esille erityisesti koulujen terveysturvallisuuden merkitystä ja lähiopetuksen tärkeyttä.
Miten korona-aika muutti työtäsi?
Isoja päätöksiä on tehty valtakunnassa nopeasti ja ne ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten oikeuksiin monitasoisesti. On pitänyt olla tilanteen päällä koko ajan, ja oma työni vaihtui kotitoimistoon koneen äärelle. Lasten ja nuorten tapaamiset kouluissa ovat onneksi järjestyneet turvallisuus edellä.
Mitä ajattelet 12-vuotta täyttäneiden koronarokotuksista?
Potilaslain mukaan lapsi voi kehitystasonsa mukaisesti itse päättää hoitotoimenpiteistä yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. On tärkeää varata riittävästi aikaa kertoa rokotteen hyödyistä ja haitoista. Kaikki eivät saa kotoaan tietoa, eikä vanhemmilla aina ole kykyä tai halua käsitellä asiaa lapsen kanssa. Nämä lapset ovat vaarassa jäädä päätöksensä kanssa yksin.
Mitä asioita työpöydälläsi on juuri nyt?
Parhaillaan perehdyn valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen lasten, nuorten ja perheiden näkökulmasta, valmistelen valtuutetun kertomusta eduskunnalle, toimitan vamman kanssa elävien lasten oikeuksia koskevaa kirjaa ja hoidan juoksevia asioita. Seuraan tiiviisti Afganistanin tilannetta, sillä YK:n lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia maailman lapsia.
Mitä muuta kiinnostavaa tapahtuu?
Seuraan kiinteästi, miten oppivelvollisuusuudistus etenee ja miten toisen asteen opiskelijoiden oikeus maksuttomaan opetukseen toteutuu. Myös kaksivuotisen esiopetuskokeilun etenemistä on kiintoisaa seurata. Nämä ovat koulutuksen ja sivistyksen puolella käynnissä olevia isoja uudistuksia.
Millaisiin asioihin sinulta pyydetään kannanottoja?
Toimistomme laatii lausuntoja moniin lainsäädäntötason asioihin. Laki ja lainmuutokset eivät kuitenkaan ole vastaus kaikkeen. Usein on kyse lasten ja nuorten arjen elämästä ja heitä lähellä olevien ihmisten ymmärryksestä ja toiminnasta. Vaikuttaminen kohdistuu silloin asenteisiin ja on pitkälti tietoisuuden lisäämistä. Lisäksi media kysyy kantaani lähes päivittäin liittyen päivän politiikkaan tai pintaan nouseviin ilmiöihin. Toistuvia aiheita ovat väkivalta, onnettomuudet, kriisit tai kiusaaminen, koska ne herättävät ihmisissä erityistä ahdistusta.
Yritetäänkö sinuun vaikuttaa?
Lapsiasiavaltuutettu on lain mukaan itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Valtionhallinnossa toimistoni riippumattomuutta on kunnioitettu hyvin. Toki vaikuttamaan pyritään muualta ja on hyväkin kuulla eri tahoja. Meihin ottaa yhteyttä 500–700 kansalaista vuosittain, ja kuuntelemme paljon eri järjestöjä ja virastoja.
Mitä lähitulevaisuuden teemoja näet?
Pandemian jälkeen turvallisuuden tunteen vahvistaminen on tärkeää. Toiveikkuuden ja luottamuksen eteen tulee tehdä työtä. Kannustan rakentamaan luottamusta myös kodeissa keskustellen, kun lapset ja nuoret näissä olosuhteissa miettivät paljon syviä ihmisyyden kysymyksiä.
Miten lasta tai nuorta voisi parhaiten tukea?
Tärkeintä on kuunteleminen ja vaikeistakin aiheista keskusteleminen. Arjen rutiineista kannattaa pitää kiinni. Monissa perheissä on ollut epävarmuutta, on ollut sairautta ja joku on menettänyt lähiomaisensa. On tärkeä huomata, että elämä jatkuu. Juhlitaan, kun on juhlan aika ja surraan, kun suru kohtaa. Pidetään päivärytmistä kiinni ja huolehditaan hyvästä ravinnosta, riittävästä unesta ja ulkoilusta. Kannattaa tehdä yhdessä asioita, kysyä mitä kuuluu ja tarvittaessa antaa myös omaa tilaa. Tukea kannattaa hakea myös itselleen, jos sitä tarvitsee.
Jääkö korona-ajasta pahat jäljet lapsiin ja nuoriin?
Koronasta on mahdollista selvitä ilman traumaa, ja onneksi lapset ja nuoret ovat lähtökohtaisesti joustavia ja sopeutuvia. Jälkityö kannattaa tehdä viisaasti ja tarjota tukea sitä tarvitseville. 1990-luvun laman virheitä ei pidä toistaa. Lasten ja nuorten palveluista ei pidä leikata, eikä saa jättää perheitä yksin. Muussa tapauksessa kohtaamme varmasti pitkäaikaisia vaikutuksia.