Kohtuus kaikessa

Liisa Kuparinen rantakaislikossa koiransa kanssa.

Metallinen kynttilälyhtykin on ympäristöteko, sanoo Jyväskylän seurakunnan ympäristötyöryhmän puheenjohtaja Liisa Kuparinen.

Jyväskylän seurakunta hakee jatkoa Kirkon ympäristödiplomille. Miksi?
Ympäristödiplomi on kirkon oma ympäristöjärjestelmä. Se kertoo, että Jyväskylän seurakunta ottaa ympäristön ja ilmaston laajasti huomioon toiminnassaan.

Ympäristödiplomi on viesti moneen suuntaan: seurakuntalaisille ja kuntalaisille siitä, että seurakunta tekee hyvää tässäkin suhteessa ja kannustaa muitakin ihmisiä kantamaan vastuuta ympäristöstä. Se on viesti työntekijöille muistuttaen, että ympäristötyö on osa seurakunnan toimintaa ja jokaisen työtä sekä luottamushenkilöille, jotka linjaavat seurakunnan toimintaa ja taloutta, että päätöksenteossa tulee ottaa ympäristö laajasti huomioon sekä koko luomakunnalle – hei me pidetään sun puolta.

Mitä ympäristödiplomin saaminen edellyttää?
Diplomin saadakseen on täytynyt tehdä katselmointi seurakunnan ympäristötyön tilasta ja tehdä ohjelma ympäristötyön toteuttamiseksi tulevina vuosina. Kun nämä on saatu tehtyä, seurakunnan ympäristötyön tilanne auditoidaan eli tutkitaan, että seurakunta todella tekee ympäristötyötä diplomin edellyttämällä tasolla.

Seurakunnassa on laadittu uusi ympäristöohjelma. Mihin asioihin siinä kiinnitetään huomiota?
Ohjelmassa varmistetaan, että ympäristötyöllä on paikka seurakunnan toiminnassa. Siinä on asetettu tavoitteet ympäristötyölle muun muassa toiminnan ja talouden, ympäristökasvatuksen, energian ja rakentamisen, ruuan, toimistojen, hautausmaiden, viheralueiden ja metsien, liikenteen ja kiinteistöjen osalta.

Yhdeksi päätavoitteiksi meillä Jyväskylässä seurakunnan ympäristöohjelmaan määritettiin Hiilineutraali kirkko 2030 -tavoitteisiin sitoutuminen. Tämä hiilineutraaliu­teen sitoutuminen velvoittaa hyvin laajaan ympäristön huomioon ottamiseen ja päästöjen kompensointiin.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko tavoittelee hiilineutraa­liutta vuoteen 2030 mennessä. Uskotko sen toteutumiseen?
Uskon, että juuri tämä ei ole uskon asia, vaan rakkaus luomakuntaa kohtaan osoitetaan teoilla.

Mitä kaikkea se vaatii?
Hiilineutraali kirkko -tavoitteisiin sitoutuminen tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä vähennämme kirkossa kasvihuonekaasupäästöjämme 80 prosenttia nykytasosta ja loput 20 prosenttia kompensoimme. Merkittävimmät vaikutukset saadaan kiinteistöistä muun muassa energiaremontteja tekemällä, fiksummalla energiankulutuksella ja kiinteistöistä luopumalla.

Toiminnoissa esimerkiksi suositaan yhä enemmän ilmastoystävällistä lähi- ja kasvisruokaa, tehdään ilmastoystävällisiä hankintoja ja jatketaan etäosallistumismahdollisuuksia.

Mitkä ovat kristinuskon ympäristöarvoja?
Ihan Raamatun alkulehdiltä alkaen todetaan ihmisen vastuu luonnon viljelijänä ja varjelijana. Tästä juontavat juurensa myös kirkon ilmasto-ohjelman periaatteet kiitollisuus, kunnioitus ja kohtuus. Ihmisen on syytä olla kiitollinen Jumalan luomisen lahjoista ja myös vastuusta, jonka ihminen on Jumalalta saanut.

Ihmisen tulee pyrkiä olemaan Jumalan osoittaman luottamuksen arvoinen ja kunnioittaa luontoa, esimerkiksi hyödyntämällä sitä vain kohtuudella, ei ylikuluttaen.

Miten näet ihmisen roolin luomakunnassa?
Luomiskertomus on määrittänyt roolin: luonnon viljely ja varjelu, Jumalan kuvana sopusoinnussa kaiken muun luodun kanssa eläminen.

Hyvään tulee pyrkiä, vaikka ihmisluontoon kuuluvatkin myös epäonnistumiset.

Mikä on kristinuskon sanoma ilmastokriisissä?
Toivoa on, mutta hyvä huominen tarvitsee tekoja tänään. Ihmisellä on valta ja vastuu maapallosta – pidetään siitä huolta yhdessä.

Pyhäinpäivänä viedään haudoille kynttilöitä. Miten ohjeistaisit seurakuntalaisia tässä asiassa?
Hautausmaiden kynttilöistä kertyy valtava jätekuorma ja siksi kertakäyttöisyyden välttäminen on hyvä. Monivuotinen metallinen kynttilälyhty, jonka sisälle voi tuoda aina uuden tavallisen kuorettoman kynttilän, tuottaa vähemmän jätettä kuin muovi- ja metallikuoriset kertakäyttökynttilät. Ehkä kynttilöiden sijasta voisi muistaa tuomalla haudalle kauniita havuja, oksia tai kanervia. Jokainen voi tehdä merkittäviä ympäristötekoja ja yksikään teko ei ole liian pieni.

Mihin ympäristötekoon olet itse sitoutunut?
Pyrin toimimaan niin, että arjessani on ympäristön huomioon ottaminen läsnä jokapäiväisesti. Energiaa meillä käytetään säästeliäästi ja jätettä tuotetaan mahdollisimman vähän, ruokahävikin torjunnasta viimeisen silauksen hoitavat koiramme.

Jaa artikkeli: