Jeesuskin oli pakolaislapsi

Viattomien lasten päivä muistuttaa joulun kääntöpuolesta.

Jyväskylän Kaupunginkirkon alttaritaulussa Jeesuksen ympärillä on kauniita, hyvin puettuja ja terveen näköisiä valkoihoisia lapsia. Näinhän kuvataiteessa lasten siunaaminen yleensä on kuvattu.

Seurakuntapastori Heli Pääkkönen haluaisi kuvan vastaavan enemmän todellisuutta.

– Lapset voisivat olla monenvärisiä räkänokkia nuhjuisissa vaatteissa. On haluttu vain näyttää kiiltokuva, kiltit ja kauniit lapset, hän tuumaa.

Hetken miettimisen jälkeen mieli kuitenkin muuttuu.

– Eihän ulkonäkö kerro kaikkea. Meidän keskellämme elää lapsia, jotka ovat kokeneet ja kokevat hirvittäviä asioita. Kärsimykset eivät todellakaan aina näy päällepäin.

Liittymäkotia nykypäivään

Joulunpyhiin kuuluva viattomien lasten päivä on Pääkkösen mielestä aivan oikealla paikalla yltäkylläisyyden keskellä muistuttamassa siitä, että kaikilla eivät ole asiat hyvin. Päivä ei kuitenkaan saa hänen kokemuksensa mukaan tarpeeksi ansaitsemaansa huomiota, onhan se nykyään tavallinen arkipäivä.

Viattomien lasten päivän sisältö on valtava ja sillä on kaksi painopistettä: Herodeksen teettämät lastenmurhat Betlehemissä ja Jeesuksen perheen pako Egyptiin turvaan.

Liittymäkohtia nykymaailman todellisuuteen ei tarvitse edes etsiä.

Pääkkönen toteaa, että Herodekselle lapset olivat näkymättömiä, vain hänen valtansa jatkuvuuden uhkaajia. Siksi huhu Jeesuksesta, vastasyntyneestä uudesta kuninkaasta sai aikaan hillittömän puhdistusoperaation. Herodes ei tuntenut sääliä eikä empatiaa.

Jeesuksen perhe joutui pakenemaan vieraaseen maahan pitääkseen lapsen hengissä.

– Pakolaisuus on väkisinkin vaikuttanut perhe-elämään. Jeesus on kantanut pakolaisuuskokemustaan mukanaan koko loppuikänsä, Pääkkönen pohtii.

Hyvinvointi näkyy lapsissa

Viattomien lasten päivän teksti muistuttaa siitä, että parhaillaankin lapsia kidutetaan ja murhataan, joko sodan epäinhimillisissä olosuhteissa tai ”hyvissä” perheissä suljettujen ovien takana. Tunteettomuus ja vallan väärinkäyttö ovat monelle lapselle todellisuutta.

Pääkkönen kertoo nelivuotiaan poikansa ihmetelleen, miksi sotien keskellä olevat perheet eivät tule Suomeen, kun täällä ei sodita.

Lapsen vilpittömyys ja halu auttaa koskettaa. Aikuisten on helppo etsiä järkisyitä ja perusteluja, miksi kaikki eivät voi tulla Suomeen turvaan.

Jotain voi kuitenkin tehdä, lähellä. Auttaa voi ryhtymällä kuukausilahjoittajaksi, ottamalla kummilapsen kehitysmaasta tai osallistua vapaaehtoistoimintaan lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Heli Pääkkönen toteaa, että aikuisten hyvinvointi näkyy lapsissa.

– Lapsiperheille voi tarjota apua arjessa. Siivousta, ruuanlaittoa, juttuseuraa… Kun aikuiset saavat tukea jaksamiseensa, on lapsellakin parempi olla, hän sanoo.

Viattomien lasten päivä 28.12.

Jaa artikkeli: