Jalkapallon pelaaminen kasvattaa monenlaisia taitoja, sanoo valmentaja Virpi Vuorinen. Korpilahden Martin 02-joukkueen poikien kanssa puhutaan muustakin kuin jalkapallosta.
Kyllön terveysaseman erikoisvastaanotossa työskentelevällä Virpi Vuorisella on kiire kotiin. Korpilahden yhtenäiskoulun kentällä on alkamassa jalkapalloharjoitukset ja sitä ennen olisi ehdittävä käydä kotona ja napata oma poika kyytiin.
– Perhe on jo tottunut, että äiti on aina menossa, Vuorinen sanoo.
Perhe-elämä pyörii jalkapallon ympärillä ympäri vuoden. Näin on ollut jo toistakymmentä vuotta. Vuorisen perheessä on kolme poikaa, joista jokainen on pelannut jalkapalloa. Nyt äidin mukana kulkee vielä nuorimmainen poika Reko.
– Työkaverit ovat joskus kysyneet, mitä harrastan. Olen vastannut, että minä en harrasta mitään, mutta huolehdin siitä, että muut saavat harrastaa, Vuorinen nauraa.
Valmentajaksi yllättäen
– Vielä vielä! Jaksaa mennä mukaan! Hyvä pojat, Vuorinen kannustaa kentän laidalla.
Valmentajaksi Vuorinen päätyi muutama vuosi sitten – pyytämättä ja yllättäen.
– Poikien edellinen valmentaja menehtyi äkillisesti. Sydän ei antanut myöten, että valtava määrä lapsia olisi jäänyt tyhjän päälle.
Siitä lähtien Vuorinen on ollut harjoituksissa mukana. Porukka pysyi kasassa ja pojat saivat jatkaa pelaamista.
– Jalkapallosta en kauheasti ymmärrä mitään. Pojat tietävät lajin säännöt ja hyväksyvät sen, etten minä ole se, joka opettaa heille uusia kikkoja. Pojille riittää, että minä olen siellä kentällä, Vuorinen pohtii.
Jalkapallo kasvattaa monenlaisia taitoja
Korpilahden Martin eri ikäisistä 2001-2003 syntyneistä pojista koostuva joukkue harjoittelee kolme kertaa viikossa. Joukkueen ydinporukka on ollut kasassa lähes kymmenen vuotta. Pojat pelaavat peli-iltasarjassa, jossa on mahdollisuus pelata muita keskisuomalaisia joukkueita vastaan rennolla otteella.
– Joukossa on hyvin erilaisia persoonia ja erilaista pelikokemusta, mutta jokaisen henkilökohtaiset taidot pääsevät kukoistamaan vuorotellen. Huikea sakki, Vuorinen huomauttaa.
Hänestä on ollut hienoa nähdä, miten joukkue on vuosien saatossa kasvanut ja hioutunut yhteen. Me-henki on korkea ja ketään ei jätetä paitsioon kentän ulkopuolellakaan.
Jalkapallon pelaaminen kasvattaa monenlaisia taitoja ja tekisi Vuorisen mukaan hyvää aikuisillekin.
– Yhdessä tekeminen, vastuun kantaminen, oman roolin näkeminen, erilaisuuden sietäminen, Vuorinen luettelee.
– Jokainen jeesaa toinen toistaan yhteisen päämäärän eteen.
Kentällä ei kiroilla
Jalkapallossa pätevät samat säännöt kuin muussakin elämässä. Vuorinen arvostaa rehellisyyttä, avoimuutta, sitoutumista ja vastuunkantoa.
– Ketään ei mollata, ketään ei jätetä ulkopuolelle. Vastustajaa kohtaan ei käyttäydytä asiattomasti ja ongelmatilanteet käsitellään reilusti ja avoimesti, Vuorinen painottaa.
Viisilapsisen perheen vanhimpana ja neljän lapsen äitinä Vuorinen on oppinut käsittelemään poikia.
– Totta kai rajojakin on kokeiltu, mutta nopeasti pojat ovat oppineet, että sovituista säännöistä pidetään kiinni.
Yksi ehdoton sääntö on, että kentällä ei kiroilla. Jokainen suusta päästetty voimasana tietää viittä punnerrusta vaikka kesken maalinteon. Oppi on mennyt hyvin perille.
– Joukkueen sisäisessä WhatsApp-ryhmässä yksi pojista kommentoi epäreilua pelitilannetta kirosanan voimalla. Ei mennyt kauaa, kun ryhmään ilmestyi video, jossa samainen poika punnersi, Vuorinen kertoo hymyillen.
Henkinen tuki ja turva
Valmentajan titteli kuulostaa Vuorisen korvaan kovin komealta, eikä hän sellaiseksi itseään mielläkään.
– Olen enemmänkin pelaajien henkinen tuki ja turva. Se on mun roolini, Vuorinen sanoo.
Pojat ovat ottaneet valmentajansa omakseen. Siitä kertoo jo se, että joukkueen WhatsApp-ryhmään ei muilla aikuisilla ole asiaa. Siihen kuuluvat vain Vuorinen ja pojat.
Keskinäinen luottamus on molemminpuolista. Vuorisen kanssa puhutaan myös sellaisista asioista, jotka eivät liity millään tavalla jalkapalloon.
– Puhumme käytöstavoista ja elämästä yleensä niin joukkueen kuin yksittäisten pelaajien kesken. Tiedän, jos koulussa on ollut hankalaa tai opettaja on ollut tyhmä. Seurustelustakin saatetaan käydä hienovaraista keskustelua, Vuorinen kertoo.
Mielekästä tekemistä nuorille
Vuoriselle on tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on mielekästä tekemistä. Vuorinen on nähnyt senkin, mihin toimettomuus ja jatkuva kartsalla hengailu saattavat pahimmillaan johtaa. Säännöllinen harrastaminen opettaa sitoutumista ja vastuuta.
– Kylän yrittäjät ovat kommentoineet, että joukkueessa pelaavat pojat tunnistaa heti. Heidän kanssaan ei ole ongelmia, Vuorinen kertoo.
Paras kiitos on silti se, että pojat ilmestyvät tunnollisesti harjoituksiin ja juttelevat kaikenlaisista asioista. Yhdessä oleminen ja tekeminen on puhdasta iloa.
– Valloittavia poikia, Vuorinen kehuu.
Tiesitkö?
Virpi Vuorinen
– 47-vuotias.
– Työskentelee Jyväskylässä Kyllön terveysasemalla erikoisvastaanotossa.
– Asuu Korpilahdella.
– Perheeseen kuuluvat puoliso Pertti, tytär Sara, pojat Saku, Roni, Reko.
– Korpilahden Martin 02-joukkueen valmentaja ja joukkueenjohtaja.
– Suomen Palloliiton Keski-Suomen piirin Vuoden seuratyöntekijä 2013.