Kymmenet tuhannet työntekijät kokevat toistuvasti epäasiallista kohtelua tai häirintää työpaikallaan. Kiusaamisen muodot vaihtelevat mitätöivistä eleistä huutamiseen. Kiusaamista ehkäisevät parhaiten selkeät toimintamallit, avoin keskustelukulttuuri ja hyvä johtaminen.
Työpaikkakiusaaminen on toistuvaa, jatkuvaa ja kielteistä kohtelua, josta kärsii Suomessa noin viisi prosenttia työntekijöistä. Kunta-alalla luku on hieman suurempi: noin 11 prosenttia kuntien palveluksessa työskentelevistä kertoo kokeneensa kiusaamista viimeisen vuoden aikana.
Ilmiö koskettaa kuitenkin huomattavasti isompaa joukkoa, sillä joillakin työpaikoilla jopa 60 prosenttia kertoo havainneensa epäasiallista kohtelua tai häirintää. Suomi sijoittuu Euroopan kiusaamistilastoissa keskikastiin, samalle tasolle muiden Pohjoismaiden kanssa.
Eri toimialojen välillä ei ole suuria eroja kiusaamisen yleisyydessä.
– Tietyt alat nousevat helposti otsikoihin, kuten seurakunnat muutama vuosi sitten. Ajattelen, että työn piirteet vaikuttavat asiaan toimialaa enemmän. Itsenäisessä johtajan työssä tapahtuu vähiten kiusaamista, kun taas hierarkkisessa työympäristössä, kuten sairaalassa, sitä esiintyy keskimäärin enemmän, kertoo Työterveyslaitoksen johtava konsultti Susanna Kalavainen.
Seurakunnissa ja järjestöissä on Kalavaisen mukaan se erityisyys, että niissä työ on monille kutsumusammatti.
– Työn raja hämärtyy, kun ollaan vahvan vakaumuksen tai intohimon kanssa tekemisissä. Jotkut seurakunnan työntekijät ovat kertoneet olevansa sitä mieltä, että hengellisessä työssä ei ole tarpeen noudattaa maallisia ohjeita. Kaikissa työyhteisössä on kuitenkin pelisäännöt, joiden mukaan työpaikalla toimitaan.
Organisaatiokulttuuri ja johtaminen vaikuttavat siihen, minkälaista käytöstä työyhteisössä sallitaan ja miten asioita käsitellään. Jos työpaikalla vallitsee kiusaamisen suhteen nollatoleranssi, pyritään siihen, että sitä ei esiinny. Myös vaikeat tilanteet pyritään selvittämään asiallisesti ja ilman turhaa viivyttelyä. Tässä esimiehillä on keskeinen rooli – toimivassa työyhteisössä esimiesten käytös on oikeudenmukaista ja ennakoitavaa.
Kaikkien kanssa pitää tulla työasioissa toimeen
Työpaikkakiusaamisen syitä on monia, mutta usein sen taustalla on epäselvyyksiä rooleissa, vastuissa tai tavoitteissa. Kiusaaminen liittyy tyypillisesti myös muutostilanteisiin, joista ei saada tarpeeksi tietoa tai toimintatapoihin, joita ei ole avattu riittävästi.
Kalavainen kertoo, että kiusaamista selitetään klassisesti myös sillä, että ihmisten kemiat eivät kohtaa.
– Haluaisin olla vähän tyly ja sanoa, että sillä ei pitäisi työpaikalla olla niin hirveästi merkitystä. Kaikkien kanssa pitää tulla työasioissa toimeen, ja on mukava lisä, jos työpaikalta löytyy ihmisiä, joiden kanssa viihtyy erityisen hyvin. Ihmisten erilaiset toimintatavat ja vahvuudet olisi hyvä tunnistaa ja pohtia, miten näitä voidaan hyödyntää.
Kiusaaminen ilmenee työpaikoilla esimerkiksi ilkeilynä, haukkumisena, perättömien juorujen levittämisenä, huutamisena, sivuuttamisena tai työvälineiden piilottamisena. Erityisen pahalta tuntuu mitätöinti.
– Silloin ihminen kokee, että hänen olemassaolollaan ei ole työpaikalla merkitystä. Tämä on kohteelle hyvin kuormittavaa, jos siihen ei puututa, toteaa Susanna Kalavainen.
Hän muistuttaa, että kiusaamistilanteisiin liittyy myös väärinkäsityksiä, koska ihmiset tulkitsevat asioita eri tavalla.
– Jos joku ei tervehdi työpaikalla, ajatellaan helposti, että hän tekee sen tahallaan. Joku voi olla myös niin ajatuksissaan, että ei huomaa tervehtiä. Kun kiusaamistapauksia lähdetään selvittämään, niitä täytyy lähestyä mahdollisimman avoimesti ja kuulla kaikkien osapuolten näkökulmat asiaan.
Kiusaaminen voi aiheuttaa yksilöille muun muassa keskittymiskyvyttömyyttä, ammatillisen suorituskyvyn laskua, univaikeuksia, masennusta ja stressiä. Työyhteisössä kiusaamisen vaikutukset näkyvät ilmapiirissä: yhteistyö vaikeutuu, vaihtuvuus kasvaa, ja uusien työntekijöiden rekrytointi hankaloituu.
Työterveyslaitoksen johtava konsultti Susanna Kalavaisen kolme täsmäohjetta kiusaamisen kitkemiseen:
- Vaali avointa keskustelukulttuuria. Kannusta työntekijöitä ottamaan hankalat asiat puheeksi.
- Rohkaise esimiehiä kehittämään osaamistaan kiusaamiseen puuttumisessa ja toimimaan yhteistyössä työterveyshuollon, työsuojelun ja henkilöstöhallinnon kanssa.
- Laadi toimintaohjeet kiusaamistilanteiden varalle. Yksi A4 riittää. Kerro, mistä ne löytyvät.
Lue lisää:
https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyopaikkakiusaaminen/
Erään kiusatun tarina: ”Olen väärä ihminen tähän työpaikkaan”
Jaana (nimi muutettu) tuli muutama vuosi sitten innoissaan töihin koulutusorganisaatioon. Aiemmin hän oli työskennellyt myyntitehtävissä yrityksissä, tiiviissä yhteistyössä kollegojen kanssa.
Uudessa työpaikassa hän alkoi ihmetellä työkavereiden haluttomuutta tiimityöhön.
– Pyysin heiltä näkemyksiä kehittämisideoihini, mutta he eivät halunneet osallistua.
Niinpä Jaana kehitti koulutusta itsekseen ja teki päätökset yksin. Esimieheltään hän sai vihreää valoa ja koulutettavilta erinomaista palautetta.
Nämä ihmiset tulevat uniini ja minä valvon. Olen kyllästynyt ja turtunut.
Jaana kuuli kollegoiltaan, että osa työkavereista puhui hänestä pahaa. He pitivät Jaanan toimintatapaa liian innokkaana ja energisenä. Heidän mielestään Jaana ei ymmärtänyt, kuinka tässä paikassa opetetaan. Esimies kehotti Jaanaa tekemään yhteistyötä heidän kanssaan.
– Tein parhaani, mutta siitä vain ei tullut mitään. Minusta lähti lisää juoruja liikkeelle.
Kun nukkuminen kävi hankalaksi, Jaana sai työterveyshuollosta sairauslomaa, ja hänet ohjattiin psykologille. Hän pyysi Jaanaa kertomaan kiusaajille ajatuksistaan. Jaana kutsui heidät koolle ja kysyi, mikä hänen toiminnassaan mättää. ”Sinun toimintatapasi ärsyttää yli kaiken”, yksi heistä huusi. Jaana otti palautteen vastaan ja pyysi heitä kertomaan jatkossa suoraan, jos hänen toimintansa häiritsee heitä.
Tilanne ei muuttunut. Jaana kuuli viikoittain häneen liittyvistä pahoista puheista. Hän oli kuulemma laittanut koko paikan sekaisin. Jaana rupesi välttämään työpaikan ruokalaa, pysytteli työhuoneessaan ja itkeskeli.
Hän alkoi pelätä sosiaalisia tilanteita muutenkin. Yhtenä aamuna hän istui autossa työpaikan parkkipaikalla, mutta ei voinut nousta, koska jalat eivät liikkuneet. Hän soitti työterveyslääkärille: ”Olen väsynyt. En jaksa”.
Jälleen sairaslomaa ja psykologille. Tällä kertaa ohje oli, että kun Jaana seuraavan kerran kuulee, että hänestä on juoruttu, hänen täytyy soittaa paikalle esimies, kiusaaja ja hänen esimiehensä ja käydä asia läpi. Jaana ei ole kovin toiveikas tilanteen suhteen.
– Nämä ihmiset tulevat uniini ja minä valvon. Olen kyllästynyt ja turtunut. Pidän työstäni, mutta olen väärä ihminen tähän organisaatioon. Etsin uutta työtä, vaikka se on minusta hirveän väärin.
Eniten Jaana ihmettelee kiusaajien julmuutta.
– Olen miettinyt, mitä heidän mielessään pyörii. Ymmärtävätkö he, kuinka paljon he toimillaan satuttavat, hän pohtii.
Jaa artikkeli: