Kalevalan tarut avautuvat 2000-luvulla aivan uudenlaisiin tulkintoihin. Jyväskyläläinen kirjailija Tiina Piilola kertoo tuoreessa tietokirjassaan, millaisia ovat myyttejä tulvivan eepoksen naiset.
Tiina Piilola, mikä on Kalevala?
Vuonna 1849 julkaistu kansalliseepoksemme, jonka Elias Lönnrot kokosi vanhojen kansantarujen pohjalta. Viisas teos joka kertoo suomalaisuudesta jotain syvää totta.
Kuka oli Lönnrot?
1800-luvun monitaituri, lääkäri, kansanrunoudentuntija ja kielimies – siis luonnontieteilijä ja humanisti. Minua kiehtoo erityisesti Lönnrotin ajatus ”tiedon yöpuolesta” eli intuitiivisesta tietämisestä, jota hän piti yhtä tärkeänä kuin ”tiedon päiväpuoltakin” eli loogis-rationaalista ja aistein havaittavaa tietoa.
Mikä sai sinut tarttumaan Kalevalaan?
Vuonna 2006 julkaistiin esikoisromaanini Alkuvedet, jonka kansikuvassa nuori tyttö sukeltaa hiukset liehuen lumpeiden alle. Se oli minulle kutsu tarttua Kalevalan Ainon tarinaan. Luin sen, liikutuin, samastuin – ja siitä alkoi oma Kalevala-sukellukseni, joka huipentui aihetta käsitelleeseen väitöskirjaan 2017.
Miten tulkitset Kalevalaa?
En kuuntele pelkkää ”tiedon päiväpuolta”, vaan myös ”yöpuoli” kulkee mukana. Minusta se on ainoa tapa lukea Kalevalaa, jos haluaa todella ymmärtää myyttejä tulvivaa eeposta.
Miten naisten asema 1800-luvulla heijastuu Kalevalaan?
Kalevalan näkökulma on miesten. Sen keskeiset toimijat, Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen, osin myös Kullervo, ovat ne, joiden näkökulmasta Kalevalan tarina kerrotaan. Naiset nähdään heidän kauttaan joko tavoittelun kohteena, auttajina tai vastavoimana.
Keitä ovat tutkimasi Kalevalan naiset?
Lyhyesti: Aino ei ole pelkkä uhri vaan herkkä tyttö, jolla on kyky huomata maailman hyvät ja kauniit asiat. Louhi on Pohjolan intuitiivinen ja mahtava noitanainen. Lemminkäisen äiti ei ole pelkkä uhrautuva äiti vaan väkevä shamaani, joka pelastaa poikansa Tuonen virrasta. Kalevalan tarun päättävä, puolukan kutsun kuuleva Marjatta on uuden ja tasa-arvoisemman ajan airut.
Kuka on itsellesi kirjan tärkein hahmo?
Aino. 1990-luvun lama koetteli kovalla kädellä perhettäni ja sukuani, ja vanhempani joutuivat takausvelkavankeuteen. Se oli minulle kova, jopa traumaattinen kokemus samaan tapaan kuin vanhalle Väinämöiselle joutuminen on kova kokemus Ainolle. Tulkitsen Aino-tarua niin, että se ei ole vain trauman kuvaus, vaan Aino jättää kovan miehisen maailman ja sukeltaa Vellamon neitona turvaan veden maailmaan.
Millainen oli Ainon koko tarina?
Ainon veli Joukahainen haastaa vanhan tietäjän Väinämöisen laulukilpaan. Väinö laulaa Joukon suohon, mistä vapautuakseen hän lupaa Väinölle sisarensa. Kun Aino kuulee kaupasta, hän suree ja harhailee yksin metsässä. Lopulta hän tulee merenrantaan, näkee vedessä kisailevat luonnottaret ja päättää mennä mukaan. Kivi kuitenkin pettää Ainon alla ja hän hukkuu, mutta muuttuu vedessä mystiseksi vedenneidoksi. Väinämöinen saa tämän oudon olennon vielä kerran saaliikseen ennen kuin menettää hänet ikiajoiksi.
Kuinka kristinuskon vaikutus näkyy Kalevalassa?
Lönnrot lisäsi Kalevalaan jonkin verran viittauksia kristinuskoon, ja esimerkiksi Marjatan taru pohjaa kansanomaiseen runoelmaan Jeesus-lapsen synnyttävän Neitsyt Marian tarinasta.
Miksi lukeminen kannattaa?
Kirjoitetun tekstin pohjalla on yleensä paljon ajatustyötä ja lukija pääsee lukiessaan tästä ajatustyöstä osalliseksi. Aina se ei ole helppoa ja siksi voi olla houkuttelevampaa avata televisio tai some. Mutta oma kokemukseni on, että lukeminen opettaa ajattelemista – ja vieläpä hidasta ja syvällistä ajattelemista.
Tiesitkö? Suomalaisen kirjallisuuden päivää vietetään 10.10.Jaa artikkeli: