Entinen uusnatsi ja Suomen Vastarintaliikkeen perustaja Esa Holappa on kulkenut pitkän ja polveilevan tien. Oli raskasta ymmärtää, millaiselle aatteelle hän oli uhrannut nuoruus-vuotensa. Nyt hän haluaa auttaa ihmisiä ulos ääriajattelusta Radinet-hankkeen kautta.
Esa Holapan elämässä on ollut jyrkkiä käänteitä. Viimeisin niistä tapahtui neljä vuotta sitten. Mies havahtui huomaamaan, että hän oli omistanut noin 16 vuotta elämästään rotuvihaa ja väkivaltaa ihannoivalle aatteelle. Suomen Vastarintaliikkeen perustanut mies oli luonut verkostoja ulkomaisiin uusnatsijärjestöihin, pitänyt puheen amerikkalaisen sisarjärjestön kokouksessa ja katsonut silmästä silmään saksalaisia, toisessa maailmansodassa taistelleita aitoja kansallissosialisteja.
Holappa alkoi kyseenalaistaa uusnatsijärjestöjen toimintamalleja.
– Niillä on kulttihenkisiä piirteitä, ja ne edellyttävät täydellistä sitoutumista jäseniltään. Olin elänyt syrjäytynyttä elämää, jota ei voi oikein elämäksikään kutsua.
Holappa kiinnostui natsiaatteesta luettuaan sotahistoriaa yläasteella Oulussa. Hän alkoi etsiä tietoa netistä ja lukemalla Hitlerin Taisteluni-kirjan
– Totesin itselleni, että olen uusnatsi. Aluksi minuun vetosivat natsismin kuri ja järjestys sekä Hitlerin kiihkopuheet.
Hengenheimolaisia löytyi oululaisista skinipiireistä, joiden kanssa hänelle tuli kuitenkin välirikko. Suomesta ei löytynyt riittävän vakavasti otettavaa uusnatsiliikettä, johon Holappa olisi halunnut sitoutua. Etnisten pizzerioiden ikkunoiden rikkominen ei edistänyt natsiaatetta.
– Aloin etsiä samanhenkisiä kavereita netistä ja ulkomailta. Pidin itseäni teoreetikkona ja yritin löytää vaikuttamiskanavaa. Halusin puhdistaa natsismin mainetta, jota oli mielestäni vääristelty.
Nuori mies – ei edes täysi-ikäinen – kirjoitteli nettiin artikkeleita, joilla hän halusi osoittaa, että Saksa oli syytön toiseen maailmansotaan. Netistä löytyi yhteyksiä Ruotsin Vastarintaliikkeeseen, amerikkalaisiin äärioikeistolaisiin järjestöihin ja brittiläisiin järjestöihin, joilla oli jopa terroristikytkentöjä.
Holappa perusti Suomen Vastarintaliikkeen. Sen tavoite on yksiselitteinen.
– Halusimme syrjäyttää Suomen demokraattisen järjestelmän ja korvata sen järjestelmällä, joka perustuu natsien oppeihin, Holappa sanoo.
Henkisesti raskasta. Niin Holappa muistaa havahtumistaan nelisen vuotta sitten. Uusnatsijjärjestö oli näyttänyt nurjat puolensa. Järjestelmän epäileminen sai myös puntaroimaan aatteen sisältöä.
– Koko elämä olisi mennyt hukkaan järjestölle omistautumisen takia. Erosin Suomen Vastarintaliikkeen johtajuudesta vuonna 2012. En löytänyt sitä samaa kiihkoa enkä halunnut luokitella ihmisiä rotuihin ja kulttuureihin, huonompiin ja parempiin. En esimerkiksi enää usko juutalaiseen maailmansalaliittoon.
Oman toiminnan jälkipuinti otti koville.
– Totesin, että tässä ei ole mitään järkeä. Kävin itseni kanssa pitkiä keskusteluja ja tunsin voimakkaita kielteisiä tunteita natsismia kohtaan. Natsiaate pitää sisällään sulaa hulluutta ja vihaa.
Irtaantuminen natsi-ideologiasta oli Holapalle ”parasta mitä hän voi tehdä itselleen”. Yksin se ei onnistunut. Holappa kertoo muun muassa norjalaistoimittajasta, jonka kanssa hän kävi puhelinkeskusteluja ja Oslossa kahdeksantuntisen keskustelun.
Holappa tutustui kiinalaiseen naiseen, jonka kanssa hän alkoi seurustella ja meni sittemmin naimisiin. Pariskunta oleskeli Kiinassa muutaman kuukauden.
– Se muutti maailmankuvaani. Näin toisenlaista kulttuuria ja opin kommunikoimaan toisenlaisten ihmisten kanssa. Se täytti minussa sen paikan, minkä aiemmin oli vallannut rotuviha ja natsismi.
Holappa työskentelee kokemusasiantuntijana Radinet-hankkeessa. Hanke auttaa radikalisoituneita ihmisiä, jotka haluavat irtaantua väkivaltaisesta ääriajattelusta. Holappa itse sai tukea Radinetista, kun alkoi rakentaa elämäänsä uudelleen.
– Olin asunut Ruotsissa ja elänyt totaalisen syrjäytynyttä elämää uusnatsistisiin järjestöihin uppoutuneena. Radinet auttoi maahanmuuttoon liittyvien asiakirjojen täyttämisessä ja arjen asioiden järjestämisessä, kuten asunnon etsimisessä. Sain myös keskusteluapua.
Radinet-hankkeessa kehitetään Exit-malli uskonnolla perustellun väkivaltaisen ääriajattelun parissa työskentelyyn. Lisäksi kehitetään Exit-toimintamalli politiikalla tai ideologialla perusteltuun väkivaltaiseen ääriajatteluun. Tavoitteena on, että toimintamallin käytännön kokeilu voisi alkaa tänä syksynä.
– Ihmiset, jotka ovat radikalisoitumisvaarassa ja haluavat irti väkivaltaisesta poliittisesta toiminnasta, voivat ottaa yhteyttä meihin. He voivat käydä kanssamme luottamuksellisia keskusteluja, ja hanke tukee positiivista elämänmuutosta eri keinoin, asiakkaan tarpeiden mukaan.
Olisiko Holapan vanhempien pitänyt nähdä, mitä pojalle on tapahtumassa? Olisivatko he voineet auttaa? Kyllä ja ei. Nuori mies oli peitellyt radikalisoitumistaan, ja alkoi puhua aatemaailmastaan vasta kun oli siitä riittävän tietoinen.
– Eivätkä vanhemmat halua välttämättä nähdä ja uskoa tällaisia asioita omasta lapsestaan. Se voi olla vaikea pala purtavaksi.
Parhaana lääkkeenä äärijärjestöjen houkutuksia vastaan Holappa pitää sitä, että ääriaatteiden vaarallisuudesta tiedotetaan.
– Järjestöt käyttävät hyväkseen herkässä vaiheessa olevia ihmisiä. Se näkyy esimerkiksi keskustelussa maahanmuutosta ja pakolaisista.
Natsijärjestöt toitottavat, että vihollinen haluaa tuhota Suomen kansan ja korvata sen toisella kansalla.
– Pitää saada näytetyksi, että vihapuheeseen ei pidä sortua ja että ajattelutapa, jossa leimataan ja syyllistetään kokonaisia kansanryhmiä, ei ole hyväksyttävä.
Jaa artikkeli: