Jyväskylässä tehdään eläinsuojelutarkastuksia enemmän kuin pitkään aikaan. Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys etsii löytökissoille uusia koteja. Myös väliaikaisia sijaiskoteja tarvitaan.
Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Saana Tammisto on tehnyt eläinsuojelutyötä yhdeksän vuotta. Sinä aikana hän on nähnyt yhtä sun toista eläimiin kohdistunutta pahaa.
– Ikävä kyllä, eläinsuojeluongelmia riittää, eivätkä ne ole vähentyneet. Ihmisten lisääntyvä pahoinvointi näkyy siinä, että myös eläinten pahoinvointi on lisääntynyt, Tammisto kertoo.
Huonokuntoisia eläimiä saatetaan kaupitella eteenpäin, tai löytöeläinkoteihin tuodaan omia lemmikkejä ikään kuin löydettyinä, kun niitä ei jakseta hoitaa. On myös tapauksia, joissa kissa on jätetty muuton jälkeen tyhjään asuntoon virumaan ilman ruokaa, kun siitä on haluttu päästä helposti eroon.
– Ei kunnioiteta elämää, se on kaikkein kuvottavinta. Jos eläintä ei pystytä hoitamaan, joskus eettisin ja paras vaihtoehto on lopettaa se. Eläimen ei saa antaa kärsiä, Tammisto sanoo.
Hän huomauttaa, että eläinsuojelulaki velvoittaa eläimen omistajaa tarkistamaan eläimensä kunnon kerran vuorokaudessa.
Eläinsuojeluvalvontaa tekevät eläinlääkärit, terveystarkastajat ja poliisi. Jyväskylässä eläinsuojeluilmoitukset tehdään ensisijaisesti valvontaeläinlääkärille. Uhkaavissa tilanteissa, kun eläimen kärsimys on aivan ilmeistä ja näkee jonkun käyttävän väkivaltaa eläintä kohtaan, on otettava yhteys suoraan poliisiin.
Yhteistyö viranomaisten ja vapaaehtoisten eläinsuojelijoiden välillä sujuu Tammis-ton mukaan hyvin.
– Joskus sosiaalihuolto saattaa olla yhteydessä meihin, mikäli henkilö ymmärtää vapaaehtoisesti luopua eläimestään, hän sanoo.
Saana Tammistolta kysellään toisinaan, miksi eläinsuojeluyhdistys on niin selkeästi ”kissayhdistys”. Hänen mukaansa kissat ovat paljon esillä siksi, että niiden eläinsuojelullinen tila on kotieläimistä kaikkein heikoin. Kissoja saa ilmaiseksi, niitä ei arvosteta, ne jätetään monesti leikkaamatta ja annetaan niiden kulkea ja lisääntyä vapaasti.
Yhdistyksen nettisivuilla etsitään tällä hetkellä kotia viidelle kissalle, kolmelle kanille ja kolmelle koiralle
Jyväskylässä tehtiin vielä muutama vuosi sitten noin satakunta eläinsuojelutarkastusta vuodessa. Kahtena viime vuotena määrä on pompannut 150 tarkastukseen vuodessa. Tarkastuksia tehdään ihmisten ilmoitusten perusteella. Soittajalla on huoli eläimestä ja epäilys eläimen kaltoinkohtelusta herää.
– Tyypilliset tapaukset ovat erilaiset ihmisen elämänhallinnan puutteesta johtuvat eläimen kaltoinkohtelut. Yli 90 prosenttia tapauksista koskee nimenomaan ihmisten lemmikkejä, Jyväskylän kaupungin eläinsuojelun valvontaeläinlääkäri Mikko Kananen kertoo.
Kanasen mukaan tarkastukset ovat lisääntyneet, koska ilmoituksia on tullut aiempaa enemmän. Hän epäilee, että viime vuosien tasoon on saattanut vaikuttaa näkyvämpi uutisointi uudesta eläinsuojelulaista. Eläinsuojelulaki on herättänyt voimakasta keskustelua ja sitä on myös kritisoitu paljon.
Vaikka tarkastukset ovat lisääntyneet tuntuvasti, niistä koituvien jatkotoimenpiteiden määrä vain hiukan. Tarkastuksista karkeasti ottaen joka kolmannessa havaitaan puutteita ja joudutaan antamaan eläinsuojelumääräyksiä. Kiireellisiä toimenpiteitä tapahtuu vähemmän, noin joka viidennessä tarkastuksessa. Kiireellinen toimenpide tarkoittaa nykyisessä eläinsuojelulaissa joko hoidon hankkimista, eläimen myymistä tai lopettamista.
– Uudessa eläinsuojelulaissa tullaan puhumaan eläimen haltuun ottamisesta.
Valvontaeläinlääkäri Mikko Kananen huomauttaa, että viranomaisen havainnot kertovat vain niistä tapauksista, joihin eläinsuojelulainsäädäntö antaa viranomaiselle toimivaltaa. Hän korostaa, että on paljon ihmisten pahoinvointiin liittyvää eläinten huonoa kohtelua, johon viranomainen ei pysty puuttumaan, kuten koiran päivittäisen ulkoiluttamisen laiminlyönti.
– Viranomaisella ei ole näyttöä ulkoiluttamisen laiminlyönnistä, ellei tilanne ole aivan surkea. Myös määräysten toteuttamisen valvonta on mahdotonta, Kananen sanoo.
Hän huomauttaa myös, että eläinlääkäripalvelujen yksityistyminen ja ketjuuntuminen ovat tehneet eläinten kunnollisen hoitamisen osalle eläinten pitäjistä mahdottomaksi.
– Tämä pahoinvointi tulee viranomaisen tietoon vain tapauksissa, joissa on lähdetty eläinlääkärille ja kieltäydytty eläinlääkärin ehdottamista hoidoista. Eläimistä, jotka jäävät kokonaan hoitamatta, tulee vähän ilmoituksia, mutta muiden syiden vuoksi tehdyissä tarkastuksissa myös eläinten terveydenhuollon laiminlyöminen on tyypillinen löydös.
Kanasen mukaan tällä hetkellä eletään lemmikkieläinbuumia – eläimiä ollaan valmiita hankkimaan mistä tahansa myyntipalstalta pelkän päähänpiston perusteella. Tämä on tehnyt lemmikkieläinkaupan kutsuvaksi epärehellisille ihmisille, joille eläinten hyvinvointi ei merkitse mitään.
– Lemmikkieläimet ovat muuttuneet entistä enemmän kauppatavaraksi, sekä lyhytjänteisen hankinnan ja omistuksen kohteeksi.
Toinen isompi eläinlääkärin huomaama trendi on se, asiakaskunta on nuorentunut. Siirtymää on tapahtunut alkoholisoituneista tai muutoin syrjäytyneistä ikäihmisistä syrjäytyneisiin nuoriin.
– Nuorten ihmisten kohtaaminen näissä merkeissä tuntuu erityisen surkealta. Ihmisen huono vointi vaikuttaa eläimen vointiin ja toisaalta huonosti voiva eläin lisää ihmisen pahoinvointia.
Tiuhti ja Viuhti löytyivät navetan villipopulaatiosta
Laukaalainen Leena Koskinen, 26, on pitänyt kissojen sijaiskotia kahden vuoden ajan. Kimmokkeen sijaiskodin pitämiseen Koskinen sai eläinsuojelua vapaaehtoisena tehneeltä työkaverilta, joka vinkkasi, että sijaiskodeista on pulaa. Siitä kaikki lähti.
Koskisella ei ole omia lemmikkejä, mutta hän on silti eläinrakas. Koskisen mielestä kissojen sijaiskodin pitäminen on hyväntekeväisyyttä, tavalla joka sopii hänelle.
– Lapsuudenkodissani oli kissoja, mutta aikuisiällä en ole hankkinut omaa elämäntilanteeni takia. Näin voin nauttia kissoista, mutta en joudu sitoutumaan niihin loppuelämäksi.
Edelliset hoitokissat lähtivät viikko sitten uuteen, pysyvään kotiin. Kaksi kissaa, jotka Koskinen nimesi Tiuhdiksi ja Viuhdiksi, olivat ”kesytettävänä adoptiokuntoon” kuukauden ajan. Villikissan pennut löytyivät kahden ja puolen kuukauden ikäisinä laukaalaisesta navetasta.
– Maatilan väki oli löytänyt kissat ja ruokkinut niitä. He ottivat yhteyttä eläinsuojeluyhdistykseen, jonka kautta pennut päätyivät minulle, Koskinen kertoo.
Keski-Suomen eläinsuojeluyhdistys maksoi kissanpentujen leikkaukset, madotukset, sirutukset ja eläinlääkärintarkastuksen, jossa tarkastettiin kissojen terveydentila.
Aluksi toinen kissoista oli todella arka, eikä antanut Koskisen mukaan tulla lähelle. Luottamus kasvoi kuitenkin leikin ja ruoan kautta. Pikkuhiljaa pennut tottuivat ihmisseuraan ja reipastuivat.
Sijaiskodin pitäminen kysyy Koskisen mukaan sitoutumista. Eläinlääkärikäynnit ja kesyttäminen vievät aikaa.
– Löytöeläimet eivät ole lähtöisin maailman parhaista oloista. Ei pidä odottaa helppoja tapauksia, sillä kissat ovat usein joko villejä tai vanhoja.
Jaa artikkeli: