Jani Suurnäkki ja teatterinukke esiintyvät vaikka keskellä kerhon lattiaa. Nuken avulla avataan niin raamatunkertomuksia kuin satuja.
Palokan lähikirkkoalueen lastenohjaaja Jani Suurnäkki käyttää lasten parissa teatterinukkeja niin kerronnallisissa hetkissä, leikeissä kuin askartelussa. Lapset keskittyvät nukketeatteriin tarkasti. Suurnäkki toivoo pääsevänsä hyödyntämään nukketeatteria myös muiden ikäryhmien parissa.
Draamalla on hyvät mahdollisuudet tuoda sanomaa Jumalan rakkaudesta nykypäivään. Näin ajattelee Palokan lähikirkkoalueen lastenohjaaja Jani Suurnäkki.
– Näen seurakunnat yhteisöinä, joissa vaikuttavat ikiaikaiset kertomukset Jumalasta sekä ihmisistä suhteessa Jumalaan ja toisiinsa, hän sanoo.
Jyväskylänkin seurakunnassa draamaa hyödynnetään varsin monissa yhteyksissä. Esimerkiksi pääsiäis- ja joulunäytelmät keräävät yhteen runsaasti ihmisiä.
– Draama houkuttelee ihmisiä saapumaan paikalle, ja he voivat kuulla elämyksellisellä tavalla Jeesuksesta ja kristinuskosta. Erilaiset draamalliset esitykset viihdyttävät, herättävät ajatuksia, nostavat tunteita sekä toimivat samalla kristillisen kasvatuksen airuina.
Suurnäkki on hyödyntänyt seurakunnan lastenohjaajan työssään laajalti nukketeatteria, minkä lisäksi hän on perustanut omankin nukketeatterin, joka on vienyt häntä esiintymään erilaisiin ympäristöihin eri puolille Suomea.
Erityisen paljon minua motivoi se, kuinka omien sormien kautta pystyy saamaan elottoman esineen eläväksi.
Suurnäkki tutustui aiheeseen parikymppisenä. Ensi alkuun hän oli kristillisen nukketeatteri Sananjalan roudarina, ja sittemmin hän teki lastenohjaajaopintojensa lopputyön teatterinukella, ja hankki myös nukketeatteriin linkittyvän teatterialan ammattitutkinnon.
Nukketeatterissa häntä viehättää erityisesti sen monipuolisuus ja mukautuvaisuus.
– Nuket ovat myös visuaalisesti ja teknisesti lumoavia. Erityisen paljon minua motivoi se, kuinka omien sormien kautta pystyy saamaan elottoman esineen eläväksi.
Lasten parissa hän käyttää teatterinukkea niin kerronnallisissa hetkissä, leikeissä kuin askartelussa.
– Välillä olemme keskellä kerhon lattiaa ja välillä kohtaaminen tapahtuu näytelmän kautta. Kerronnallisissa hetkissä avaan nukeilla niin raamatunkertomuksia kuin satuja.
Suurnäkin kokemuksen mukaan lapset tapaavat keskittyä nukketeatteriin tarkasti.
– Sen parissa lapsen kehonkieli muuttuu monesti avoimemmaksi. Ja lasten palautehan on usein suoraa, se näkyy erityisesti heidän toiminnassaan.
Hän toivoo pääsevänsä hyödyntämään nukketeatteria myös muiden ikäryhmien parissa.
Niin esittävällä kuin osallistavalla draamalla on paljon vahvuuksia.
– Haluan tutkia, miten sitä voi toteuttaa teatteriesitysten ulkopuolella, erityisesti kasvatuksen kentällä.
Suurnäkki on käyttänyt työssään draamaa muutenkin laaja-alaisesti.
– Niin esittävällä kuin osallistavalla draamalla on paljon vahvuuksia, hän toteaa.
Suurnäkki on ohjannut ja harjoituttanut Palokassa kaksi nelivuotissynttärinäytelmää, joissa hän näytteli myös itse yhdessä työkavereidensa kanssa. Lisäksi hän on vetänyt Palokan kulttuuripäivillä perheiden draamaseikkailun, jossa käytiin osallistavan draaman keinoin läpi Jeesuksen elämänvaiheita joulusta helatorstaihin.
– Tästä toteutuksesta nappaamiani osia käytin rippikoululaistenkin kanssa, kun kävimme läpi Jeesuksen vaiheita. Olen myös pitänyt pienempiä draamapaloja päiväkerhoissa, perhepysäkeillä ja koululaisten toiminnassa. Kokeilinpa kerran vauvateatterinkin pitämistä.
Suurnäkki on pitänyt draamahetkiä myös seurakunnan vanhemman väen kerhossa ja kertaalleen muussa aikuisten ryhmässä. Hänen mukaansa aikuiset saattavat oudoksua draamaa ensi alkuun, koska sitä käytetään heidän toiminnassaan harvoin.
– Draamatoiminta vaatiikin hyvän lämmittelyn, jotta ihmiset pääsevät siihen sisälle, ja tuntevat olonsa turvalliseksi. Yleensä homma on toiminut.
Erityisesti aikuisten ja vanhemman väen ryhmissä on korostunut vapaaehtoisuuden periaate.
– Olenkin saanut kiitosta siitä, että toimintaan saa osallistua omalla tavallaan. Sellainen tunne on tullut, että osallistavalle draamatoiminnalle olisi kyllä enemmänkin käyttöä aikuisten ryhmissä.
Aikuiset osallistujat ovat kertoneet Suurnäkille kuinka osallistavan draaman hetket herättävät Raamatun kertomukset uudella tavalla eloon heidän ajatuksissaan.
– Tulee lämmin tunne, kun on saanut luotua puitteet, jossa ihminen voi kokea näin.
Parhaillaan hän työstää yhdessä Palokan lähikirkkoalueen kanttorin Sanna Saarenpään kanssa Lakeuden valo -gospel-oratoriota, joka saa kantaesityksensä Palokan kirkossa ensi vuoden huhtikuussa.
”Teatteriprojektit tarjoavat seurakuntalaisille hyvin
monenlaisia tehtäviä”
Kirkkoteatteriohjaaja Antti Sevanto toivoo, että kirkossa olisi jatkossa nykyistä enemmän teatteriin liittyvää yhteistyötä, niin kirkon sisällä kuin sekulaarien toimijoiden kanssa.
– Draaman ja teatterin keinoin on kätevää käsitellä Raamatun tapahtumia, syviä hengellisiä aiheita sekä eettisiä ja ajassa liikkuvia kysymyksiä. Tai sitten voi ihan vaan ilahduttaa sekä tehdä ihmisten kokemuksia, ajatuksia ja tunteita näkyväksi, hän pohtii.
Sevanto työskentelee Hyvinkään seurakunnassa teatteriohjaajana. Hän on Suomen ainut seurakunnassa päätoimisena kirkkoteatteriohjaajana toimiva henkilö. Ennen nykyistä Hyvinkään pestiään hän toimi pitkään freelancer-ohjaajana. Vuosikymmenten mittaan hän on esimerkiksi ohjannut yli sata joulunäytelmää ja saman verran pääsiäisnäytelmiä eri puolilla Suomea.
Kaikenikäiset ja kaikenlaiset ihmiset voivat toimia omista lähtökohdistaan käsin.
Sevanto näkee draaman kirkollisen tilanteen ristiriitaisena. Toisaalta toimintaa on varsin paljon, ja käytännössä jokaisessa seurakunnassa hyödynnetään esimerkiksi sketsejä ja näytelmiä nuorisotyössä. Samalla hän kokee, että draamaa ja sen monia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää kirkossa paljon nykyistä enemmän.
– Ja toisaalta, ei kirkko ole perustehtävältään taidelaitos, vaan kirkon ydin on muualla. Minulla itselläni on asiaan teatterintekijän näkökulma, mutta kirkkoherran ja luottamushenkilöiden pöydällä on resursseista päätettäessä paljon muitakin asioita. Uskon kuitenkin draaman olevan hyvä työkalu, kun kirkko yrittää löytää uusia tapoja toimia tässä kiristyvien taloudellisten resurssien ajassa.
Sevannon mukaan draamaa ja teatteria on mahdollista hyödyntää kirkon kaikilla työaloilla ja kaikenikäisten parissa. Sen avulla seurakuntalaiselle voi syntyä vahva kokemus osallisuudesta, joko tekijänä tai katsojana. Hän toteaa, että erilaiset teatteriprojektit tarjoavat seurakuntalaisille hyvin monenlaisia tehtäviä.
– Kaikenikäiset ja kaikenlaiset ihmiset voivat toimia omista lähtökohdistaan käsin. Näyttämöroolien lisäksi tarjolla on laaja kirjo muita tehtäviä, kuten puvustusta, lavastusta, markkinointia, tiedottamista, vapaaehtoisten koordinointia, pysäköinninvalvontaa sekä kädentaitoja vaativia ja teknisiä tehtäviä.
Tiedän ihan omasta lähipiiristäkin ihmisiä, jotka ovat tulleet seurakuntaan nimenomaan teatterin kautta.
Sevanto toteaa, että kirkolliset teatteriprojektit linkittyvät monesti joulun- ja pääsiäisenaikaan, mutta seurakunnissa tehdään teatterin tiimoilta paljon muutakin.
– Toki Suomessa on melko vähän seurakuntia, joissa oltaisiin tehty pitkään, säännöllisesti ja ammattijohtoisesti hengellistä teatteria. Hyvin usein toiminta rakentuu yhden ihmisen tai innostuneiden ryhmän ympärille. Monesti tällaiset projektit elävät melko lyhyen aikaa, kunnes ne kuihtuvat esimerkiksi elämäntilanteiden muutosten myötä.
Sevanto toivoo, että kirkossa olisi jatkossa nykyistä enemmän teatteriin liittyvää yhteistyötä esimerkiksi eri seurakuntien välillä ja seurakuntien sisällä eri työalojen kesken.
Teatteri voi myös avata ja rakentaa seurakuntayhteyttä.
– Tiedän ihan omasta lähipiiristäkin ihmisiä, jotka ovat tulleet seurakuntaan nimenomaan teatterin kautta.
Kiinnostuitko?
Jos olet innostunut teatterin tekemisestä,
lähde mukaan seurakunnassa järjestettäviin
tapahtumiin.
Elämän valoja ja varjoja
- Valon kaupunki -tapahtuma la 28.9. klo 17–21 Palokan kirkossa
- Kirkon alakerrassa voi osallistua varjonukketeatteripajaan, valmistaa oman varjonuken ja kokeilla sitä erilaisilla varjonäyttämöillä.
Suutari Martti
- Suutari Martti -kuvaelmaan etsitään näyttelijöitä. Rooleja löytyy kaikenikäisille.
- Harjoitukset Kuokkalan kirkossa ke 30.10., 6.11., 27.11. ja to 12.12. klo 17 sekä ma 23.12. klo 16 (muutokset mahdollisia).
- Näytökset Kuokkalan kirkossa jouluaattona 24.12. klo 13 ja 14.30.