”Afganistanista voi tulla vedenjakaja”

Menikö 20 vuoden työ hukkaan Afganistanissa talibanien elokuisen valtaannousun myötä? Ei mennyt, vastaavat kehitysyhteistyön asiantuntijat.

– Afganistanissa on nyt enemmän koulutettuja, terveitä ja valveutuneita kansalaisia. Miljoonat tytöt ovat päässeet kouluun. Tämä kapasiteetti ei häviä, sanoo toimialapolitiikan yksikön lähetystöneuvos Hanna Rinkineva ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta.

Suomen kehitysyhteistyö Afganistanissa on keskeytetty, mutta Rinkinevan mukaan sitä jatketaan, kun tilanne maassa arvioidaan turvalliseksi ja tuki voidaan kanavoida sitä tarvitseville ihmisille. Jatko riippuu siitä, millainen sopimus saadaan neuvoteltua Taliban-liikkeen kanssa.

Osoittaako Afganistanin tapaus, että länsimaisia arvoja ja demokratiaa ei voi ulkoapäin tuoda maahan? Suomen kehitysyhteistyöstä Afganistanissa väitöskirjaa valmistelevan Ilona Kuusen mukaan näin suoraviivaisesti ei voi sanoa.

– Demokratiakehitys ei tapahdu nopeasti. Lisäksi tuimme Afganistanissa hallintoa, jolla ei ollut paikallisten ihmisten luottamusta, eikä se ollut sitoutunut uudistuksiin täysillä esimerkiksi naisten oikeuksien suhteen, Kuusi toteaa.

– Afganistanista voi tulla vedenjakaja, joka muuttaa kehitysyhteistyötä. Jatkossa otetaan paremmin huomioon maan koko tilanne, uskoo kestävän kehityksen johtaja Rilli Lappalainen kansalaisjärjestöjen kattojärjestöstä Fingosta.

Kehitysyhteistyö sai rajua kritiikkiä vuonna 2015, kun Suomen entinen Mosambikin ja Kenian suurlähettiläs Matti Kääriäinen suomi sitä kirjassaan Kehitysavun kirous. Sen mukaan työtä leimaavat epäselvät tavoitteet, heikko ohjeistus ja seuranta sekä varojen katoaminen korruptioon.

Myös ulkoministeriön samana vuonna teettämä selvitys suositteli Suomen kehityspolitiikan ohjauksen kehittämistä. Tulosohjausta on kehitetty systemaattisesti jo vuodesta 2012.

– Tavoitteiden asettelu, toiminnan arviointi, tulosten seuranta ja analysointi sekä niiden pohjalta ohjaus ja oppiminen ovat nyt aivan toisella tasolla kuin vuosikymmen sitten. Valvomme työtä myös tilintarkastusten, ulkopuolisten arviointien ja raportoinnin muodossa, sanoo tulosohjauksen neuvonantaja Suvi Virkkunen ulkoministeriön kehityspoliittiselta osastolta.

Tulevan kehityspolitiikan tulosraportin perusteella Suomen työ tuottaa tuloksia ja Suomen vaikutus on maan kokoa suurempi. Esimerkiksi lähes kuuden miljoonan ihmisen sanitaatio-olot paranivat vuosina 2015–2018 Suomen tuen ansiosta. Monenkeskisen tuen ansiosta lasten koulunkäynti kasvoi Etiopiassa viisinkertaiseksi vuosien 1999–2015 aikana.

Kehitysyhteistyö ei kuitenkaan voi parantaa maailmaa yksinään. Monet eri tekijät vievät kehitystä eteenpäin. Kehitysyhteistyön päämäärä on vahvistaa demokratiaa ja maan vakautta, mikä on Suomenkin etu. Se luo myös edellytyksiä elinkeinoelämälle, joka tuo työpaikkoja ja vaurastuttaa maata.

– Maailmanlaajuisissa haasteissa, kuten ilmastonmuutos, tarvitaan laajaa yhteistyötä ja kokonaisvaltaista näkemystä. Tämä oli mielestäni myös Kääriäisen kirjan yksi tärkeä viesti, Virkkunen toteaa.

Suomen kehitysyhteistyö on laajentunut valtavasti 1960-luvulta. Kahden hengen kehitysaputoimisto on kasvanut sadan hengen kehityspoliittiseksi osastoksi. Suomalainen yhteiskunta on laajasti työssä mukana. Suomi on myös liittynyt osaksi globaalia verkostoa.

– Kehitysapu on muuttunut yhdessä kumppaneiden ja muun kansainvälisen yhteisön kanssa suunnitelluksi ja toteutetuksi yhteistyöksi, Hanna Rinkineva kiteyttää.

Toiminnan perustana on YK:ssa sovittu Kestävän kehityksen Agenda 2030. Rinkinevan mukaan Suomen vaatimaton rahoituspanos täydentyy tehokkaalla kehityspoliittisella vaikuttamistyöllä isojen järjestöjen, kuten Maailmanpankin, suuntaan. Suomen painotukset, kuten tasa-arvo, naisten ja vammaisten henkilöiden oikeudet, oikeusvaltio, koulutus ja ilmastotyö, näkyvät suurten toimijoiden linjauksissa.

Suomen vaikuttamistyö arvioitiin ulkoministeriön teettämässä selvityksessä vuonna 2020 tulokselliseksi. Suomea pidetään luotettavana, johdonmukaisena ja ammattitaitoisena kumppanina.

Korruptiota ei kehitysmaissa pääse kokonaan pakoon. Todellista määrää on hyvin vaikea saada selville ja luvut perustuvat usein hatariin tietoihin. Suvi Virkkusen mukaan kehitysyhteistyö torjuu korruptiota.

– Se vahvistaa hyvää hallintoa ja kansalaisyhteiskunnan vahtikoiraroolia. Korruptiota vähentää myös läpinäkyvyys. Kehitysmaissa esimerkiksi opetusviraston paikallistasolla tulisi voida tietää, kuinka paljon sille on suunnattu tukea, jotta se voi seurata saako se kyseisiä summia, Virkkunen sanoo.

Muutos alkaa toivosta

Jokaisen suomalaisen pitäisi nähdä se ilo, joka loistaa apua saaneen ihmisen kasvoista. Näin mietin usein Etiopiassa Suomen Lähetysseuran tiedottajana. Tapasin rutiköyhiä, syrjittyjä, vähemmistöihin kuuluvia, vammaisia ihmisiä sekä aids-orpoja, joiden elämä oli muuttunut kirkon kehityshankkeen myötä. Pieni viipale Suomen kehitysyhteistyövaroja kanavoituu työhön Lähetysseuran ja etiopialaiskirkon kehitysosaston kautta. Työstä hyötyvät kaikki hankealueilla asuvat uskonnosta riippumatta.

Puhdas juomavesi, pääsy kouluun, starttiraha elinkeinon harjoittamiseen mullistavat elämän. Pienikin apu tuo toivoa. Muistan kumaraselkäisen äidin, joka oli yksin hoitanut 20 vuotta cp-vammaista liikuntakyvytöntä tytärtään. ”Ensimmäistä kertaa tytärtäni kohdellaan ihmisenä”, äiti sanoi, kun kirkon työntekijät vierailivat hänen luonaan. Tyttären elämää kohensi jo pelkkä patjansuojus, äiti sai rohkaisua vertaistukiryhmässä.

Pienestä alkavalla työllä voi olla kauaskantoiset vaikutukset. Tavoitteena on muuttaa asenteita ja saada paikallinen yhteisö kantamaan vastuuta. Parhaimmillaan yhteistyö käynnistää muutoksen kehän, joka vaikuttaa lainsäädäntöönkin.

Tiesitkö?

• Suurimmat Suomen kehitysapua saavat maat vuonna 2020 olivat Somalia, Afganistan, Myanmar ja Etiopia.
• Vuoden 2021 kehitysyhteistyö­budjetti on 1 245 miljoonaa euroa. Se vastaa noin 0,5 prosenttia Suomen bkt:sta. Suomi tähtää YK:n asettamaan 0,7 prosentin tavoitteeseen.
• Suurin osa avusta kanavoidaan EU:n ja monenkeskisen työn kautta. Kansalaisjärjestöjen kautta kanavoidaan 6,4 prosenttia. Järjestöistä suurimpiin lukeutuvat Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Lähetysseura.
• Suomalaisista 78 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.

(Taloustutkimus 2020)

Jaa artikkeli: