Ääni on sielun peili

Musiikki on kuulunut Jaana Elorannan elämään aina. Pääinstrumenttina hänellä on viulu ja sydän sykkii laulunopettajan iloa.

Oman vaarin rakentama viulu soi polveilevia säveliään Jaana Elorannan tottuneissa käsissä. Varjeltu aarre sysäsi opiskelemaan viulunsoittoa, kun Eloranta kävi koulun kolmatta luokkaa. Lapsuudenkodin tupaa hallinnutta pianoa pääsivät soittamaan muutkin sisarukset

– Vaari vaihtoi taskunauriinsa pianoon ja toimitti soittimen meille, Eloranta muistelee.

Vaari eli äidinisä oli mestaripelimanni Kaustiselta, ja myös isän puolelta löytyy juuria kansanmusiikkiin. Musikaalisen suvun tytär kuunteli äidin laulua navettatöissä, ja lauleli itsekin pienestä pitäen.

– Automatkoilla lauloimme sisarusten kanssa aina, vanhempien mielestä varmasti rasitukseen saakka.

Soittotaito kehittyi kansalaisopiston piano- ja viulutunneilla ja Kaustisen musiikkilukiossa. Ensin Eloranta opiskeli kokiksi Vaasassa, mutta Jyväskylän konservatoriossa ammatiksi tuli musiikki. Vapaan sivistystyön musiikinohjaajan opintoihin kuuluivat kuoronjohtamisen kurssit Rita Varosen opissa.

– Rita on alallaan maailman huippua ja innostava, pedanttinen opettaja. Hän sai ymmärtämään, mitä kuoronjohtaminen tarkoittaa. Pitää olla tuntosarvet pystyssä ja oikea tekniikka johtamiseen. Kun työnsä tekee hyvin, kuoron saa soimaan napakasti.

Eloranta vertaa kuoronjohtamista ison soittimen käsittelyyn. Jokainen kuorolainen on osa kokonaisuutta. Kun stemmat on saatu haltuun, voi kuoronjohtaja luoda kuoronsa kanssa erilaisia nyansseja, tulkintoja ja tunnelmia.

– Opiskeluaikana en osannut kuvitellakaan, millaista on opettaa musiikkia kansalaisopistossa. Työni on aivan ihanaa, Eloranta hehkuu.

Kansalaisopistoon tullaan opiskelemaan täynnä intoa ja vapaaehtoisesti oppimaan. Eloranta ohjaa kuorojansa periaatteella, että jokainen on tervetullut, eikä äänikokeita pidetä. Hänen mielestään kaikkien pitää saada laulaa. Joku kuorolaisista ei ole laulanut koskaan ennen, ja toinen saattaa olla kokenut kuorolaulaja.

– Nautin siitä, että saan ihan tavalliset ihmiset innostumaan ja oppimaan laulamisesta. Se on parasta!

Tutkimusten mukaan kuorolaulu lisää ihmisen ikää 5–7 vuotta. Siksikin kannattaa laulaa.

Kaikenlaisille kuoroille on tilaa. Eloranta ei kaipaa johdettavakseen korkeatasoista kuoroa, jolla on kunnianhimoiset tavoitteet. Hän ei tavoittele palkintosijoja kuorokilpailuissa, vaan iloitsee siitä, kun kuorolaiset saavat laulamisesta ja esiintymisestä upeita kokemuksia.

– Tutkimusten mukaan kuorolaulu lisää ihmisen ikää 5–7 vuotta. Siksikin kannattaa laulaa. Yhteisöllisyys kuoroissa on mahtavaa, hän vakuuttaa.

Elorannalla on johdettavanaan myös aikuisten ja senioreiden yhteislauluryhmiä ja pienkuoroja. Tavallisten talliaisten lauluporukassa ja Laulunlyömissä opetellaan äänenkäyttöä ja lauletaan monenlaisia lauluja.

Jyväskylässä Eloranta tunnetaan pitkän linjan yhteislaulutilaisuuksien vetäjänä. Osallistujat ovat kertoneet löytäneensä lauluhetkistä ystäviä, ja on syntynyt uusia yhteisöjä. Alun lyhyt äänenhuoltotuokio auttaa laulajia saamaan tuntuman kehoonsa – sinne mistä ääni tulee.

– Pikaisellakin äänenhuoltohetkellä on merkitystä. Moni huomaa, että ääni alkaa kulkea paremmin.

Sanotaan, että silmät ovat sielun peili, mutta minusta se on ääni. 

Kokemukset ja tunteet kiehtovat musiikissa. Eloranta on uransa varrella huomannut, kuinka laulaminen auttaa eteenpäin vaikeissa elämäntilanteissa. Kerran lauluryhmään tuli vanhempi nainen, joka ei ollut aiemmin laulanut lainkaan.

Hän osallistui säännöllisesti, vaikka aluksi vain kuunteli muiden laulua kyyneleet valuen. Pikkuhiljaa hän tuli lauluun mukaan. Vuoden lopuksi nainen kertoi kiittäen, kuinka laulun kautta olo helpottui elämän tiukassa paikassa.

– Nämä tarinat ovat aivan parasta palautetta. On mahtavaa, kun ihmiset saavat musiikista eväitä elämään. Tunteet vapautuvat, ja sitä kautta monet asiat helpottuvat. Korostan ryhmissäni, että nauraa ja itkeä saa. Kaikki tunteet ovat sallittuja.

Eloranta ei halua johtaa kuorojaan otsa rypyssä ja tarttua virheisiin, vaan kuorossa pitää olla hauskaa. Hän kannustaa laulamaan rennosti, vaikka menisi pieleen. Silloin laulaja kuulee itsekin epäsoinnut, ja hankalimpia kohtia voidaan viilailla lisää. Aina voi kehittyä.

– Opin itse laulamaan kunnolla, kun aloin opettaa muita. Oma ääneni alkoi samalla vapautua.

Eloranta ei ole tavannut ketään, joka ei oppisi laulamaan. Sävel tulee ärsykkeenä aivoista, ja keho toteuttaa saamansa tehtävän, kun se saa toimia rennosti. Kun käyttää lihaksia oikein, myös oikea ääni löytyy.

– Laulaminen on fysiikkaa, ja jokaiselta löytyy sävelkorva. Voi olla, että on vaikeuksia pysyä sävelessä, mutta se on 95-prosenttisesti kiinni tekniikasta. Harjoittelemalla oppii jokainen, siitä olen täysin varma, ja asiasta on tehty tutkimuksiakin.

Lauluäänen vapautuminen näkyy koko ihmisessä, koska ääni on oleellinen osa persoonaa. Äänensä löytänyt kasvaa silmissä ja saa itsevarmuutta. Laulamista opettaessa pääsee väistämättä lähelle oppilasta, varsinkin yksityistunneilla.

– Sanotaan, että silmät ovat sielun peili, mutta minusta se on ääni. Välillä tuntuu, että teen terapiatyötä, ja se tuntuu hyvältä.

Lauluääni on henkilökohtainen asia, koska kenelläkään toisella ei ole samanlaista ääntä.

Lauluääni kehittyy koko elämän ajan, mutta vain laulamalla. Kun osaa käyttää ääntään rennosti ja vapaasti, se on voimavara koko muuhun elämään.

Nykyisin osataan opettaa laulamista paljon täsmällisemmin kuin ennen, koska sitä on tutkittu paljon. Ihmiset ovat erilaisia, eikä kaikkia voi opettaa samalla tavalla.

Suurimmat ongelmat syntyvät yleensä siitä, kun luullaan äänen tulevan kurkusta. Todellisuudessa mukana on koko keho. Ajatellaan, että laulajan pitää keskittyä vetämään ilmaa sisään, mutta oikeasti hengittäminen tapahtuu parhaiten rennosti ja luonnollisesti.

Ihania laulajia, varsinaisia helmiä, löytyy koko ajan. Lauluääni on henkilökohtainen asia, koska kenelläkään toisella ei ole samanlaista ääntä. Jokainen myös tulkitsee laulaessaan omalla tavallaan.

Eräs rouva tuli seitsemänkymppisenä Elorannan lauluoppilaaksi epäillen, josko enää kannattaisi. Hän on nyt 86-vuotiaana laulanut 15 vuotta, kehittyy koko ajan ja laulaa todella hienosti.

– Kyllä siis kannatti aloittaa! Hän on elävä esimerkki siitä, miten laulaminen pitää ihmistä kunnossa sekä henkisesti että fyysisesti.

Yhteislauluhetket Jaana Elorannan johdolla Kipinässä, kauppakeskus Sepässä sunnuntaisin 20.10. ja 1.12. klo 16.
Jaa artikkeli: