Reformaation juhlavuoden kunniaksi Lasse Karppela pukeutui monta kertaa Martti Lutheriksi. Karppelalla on kädessään Martti Lutherin oppilaan Mikael Agricolan teoksen painos vuodelta 1931. Agricola toi uskonpuhdistuksen Suomeen.
Reformaatio loi suomen kielen ja antoi suomalaisille identiteetin. Venäjällä diplomaattina ja suurlähettiläänä toiminut René Nyberg laski asemamaassaan joskus leikkiä, että tunnetuin koskaan elänyt suomalainen on Martti Luther.
Wittenbergissä kiiri huhtikuussa 1523 huhu: ”Vankkurit täynnä neitsyitä on saapunut kaupunkiin!” Poikamiehet karauttivat paikalle, heidän joukossaan Martti Luther.
Leppoisa pyöräilyreitti vie helluntaina reformaation juurille. Startti on Taulumäen kirkolla,
ja päätepisteessä Tuomiojärven rannalla on piknikin paikka.
Lutherin pöydässä saa kokea yllätyksiä, sillä reformaattorin mielipiteet olisivat edelleen kohujen lähde. Puheiden lisäksi on tarjolla soppaa ja aikalaismusiikkia.
Keljonkankaan koulun oppilaille reformaatio ei ole pölyistä historiaa. Koululaiset valmistelevat yhdessä teemapäivää, jossa 500 vuotta sitten Martti Lutherin alulle laittamat uudet tuulet istutetaan nykypäivään.
Reformaation merkkivuotena juhlitaan myös luterilaisuuden ominaispiirteitä. Yksi niistä on kansankielisyys. 500 vuotta sitten Luther käänsi Raamatun saksaksi tuoden pyhän sanan lähemmäs ihmistä.
Martti Luther laittoi joulukuuseen ensimmäistä kertaa kuusenkynttilät. Martti Luther patisti perheensä kuusi lasta joulukuvaelmaan, jota elävöittämään hän sanoitti Enkeli taivaan –virren.
Saksalaisen kirkon ovelta kuului pauke armon vuonna 1517. Vasaraa heiluttava Martti Luther oli armon asialla. Naulaamisen kaikuja muistetaan Suomessakin, kun reformaation merkkivuoden vietto käynnistyy lokakuussa.
