Mitä meidän pitäisi tietää kolonisaation varjoista?

Kiinnitin huomioni kolonisaatioon ensimmäisen kerran koulussa. Piirretty kuva oli varsin yksinkertainen ja pelkistävä: eurooppalaiset valloittivat maailmaa, veivät sivistystä, mutta samalla hallitsivat valloittamiaan alueita. Tämä kuulosti seikkailulta ja monenlaiset kolumbukset tuntuivat sankareilta. Sitten alettiin puhua imperialismista ja sankarikuva sai kolhuja. Kolonisoidut maat kuitenkin itsenäistyivät, osin melko nopeaan tahtiin. Miksi yhä puhutaan dekolonialismista ja vieläpä sen purkamisesta. Yksi oleellinen kysymys on, miten meidän tulisi kirkkona ja kristittyinä suhtautua tähän kaikkeen.

Maailmanlähetys 2025: Globaalin kristinuskon ja lähetyksen ajankohtaiskatsaus

International Bulletin of Mission Research, joka on yksi maailman johtavista lähetysteologisista julkaisuista, on vuodesta 1985 lähtien julkaissut vuosittaisia tilannekatsauksia globaalin kristinuskon tilasta. Uusin raportti nostaa esille mielenkiintoista tietoa siitä, miten globaalissa etelässä asuu vuonna 2025 jo 69 prosenttia maailman kristityistä. Kristillisyys globaalissa etelässä jatkaa kasvuaan samalla kun se kohtaa monia haasteita globaalissa pohjoisessa. Kristinuskon tilanteesta Suomessa kertoo uusi kirkon nelivuotiskertomus.

Haalaripukuinen enkeli – tositarinoita Tansaniasta

Sain kirkon juhlilla toukokuussa 2024 käsiini kirjan, joka johdatti monenlaisiin tunnelmiin ja omakohtaiseenkin pohdintaan. Kirja kertoo yhden lähetystyöntekijäperheen matkan. Sen ovat kirjoittaneet lääkäri Marja-Leena Nieminen ja pastori Risto T. Nieminen. Kirja yllättää alkulehdiltä lähtien sekä rakenteeltaan että tarinoiden runsaudella. (Haalaripukuinen enkeli. Tositarinoita Tansaniasta, 367 sivua. Väyläkirjat 2023)

Maailma muutoksessa – muuttajien maailmassa

Kirkon kansainvälisen työn verkostopäivät järjestettiin Oulussa lokakuussa. Yliopistonlehtori, dosentti, Seija Jalagin historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksiköstä, Oulun yliopistosta piti puheen, jossa hän käsitteli maahanmuuttoa ennen kaikkea maahanmuuttajien näkökulmasta sekä historian että nykyajan puitteissa. Tässä hänen puheensa kirjoitetussa muodossa.

Onko mentävä kauas nähdäkseen lähelle?

Osallistuin lokakuussa Helsingin Seurakuntayhtymän järjestämälle matkalle Omanin pääkaupunkiin Muscatiin. Matka suuntautui Muscatissa sijaitsevaan Al Amana -keskukseen, joka keskittyy nykyään työssään erilaisten maailmankatsomusten ja uskontojen välisen dialogin lisäämiseen.

Lausannen liike kokoontui Etelä-Koreaan etsimään maailmanlähetyksen suuntaa

Lausannen liike on nimitys herätyskristillisten järjestöjen, kirkkojen ja verkostojen muodostamalle globaalille evankelioimista korostavalle liikkeelle. Se täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko osallistui liikkeen neljänteen ja samalla juhlakongressiin Soulissa syyskuussa. Jukko kertoo tässä kongressin annista.

Luonto toteuttaa Jumalan missiota

Suomalaiset pitävät luontoa tärkeänä, jopa pyhänä. Tätä kuvastavat monet luontoon liittyvät sanat ja uskomukset, joista tutuin lienee ”luonto kirkkoni olla saa”. Kristillisessä uskossa luontoa on sanoitettu usein lähinnä jonain, joka kuvastaa Luojan suuruutta tai josta meidän tulee pitää huolta. Kansainvälisessä teologisessa keskustelussa luontoa on alettu lähestyä myös uusista näkökulmista. Tässä esittelen sambialaisen teologian tohtori, pastori Kuzipa Nalwamban puheen, jonka hän piti Kirkon lähetyskumppanuusneuvottelujen aikana Helsingissä elokuun lopulla 2024.

Jumalan missiosta kirkon missioon

Missiologian dosentti Risto Ahosen juhlakirja ”Kirkon olemus on missio” (493 s. Väyläkirjat 2023) on yksi laajimmista kotimaisista lähetystyötä käsittelevistä yleisteoksista. Kirjassa korostuu teemoina lähetyksen trinitaarinen perustelu ja kristuskeskeisyys, lähetyksen ja ekklesiologian yhteenkuuluvuus, kontekstuaalinen teologia, ekumeeninen missiologia sekä evankelioiminen.

Helsingin Kalliosta Itä-Afrikan ja Karibian kautta yliopistolle – Eila Helanderin muistelmia sävyttää lähetystyö ja kulttuurien kohtaaminen

Uusi muistelmateos Kaikki muuttuu hyväksi, kertoo kirkkososiologian emeritaprofessori Eila Helanderin kiehtovan elämäntarinan. Työläisperheen tytär kouluttautuu, luo kansainvälisiä verkostoja ja työskentelee kansainvälisessä kristillisessä opiskelijajärjestössä sekä opettajana Makumiran teologisessa korkeakoulussa Tansaniassa ennen astumistaan tehtävään kirkkososiologian professorina Helsingin Yliopistossa. Muistelmia sävyttää vahvasti lähetystyö ja kulttuurien kohtaaminen.