Vapauden juhla

Kirkkoherra Arto Viitala.

Palmusunnuntain ja koko pääsiäisen sanomassa on kysymys myös vallankäytön ytimestä ja vapaudesta, kirjoittaa kirkkoherra Arto Viitala.

Huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina siniristiliput liehuvat eduskuntavaalien ja kansanvallan kunniaksi. Juhlapäivästä todellakin on kysymys. Vapaan kotimaan juhlasta. Meillä on aito mahdollisuus vaikuttaa maamme tulevaisuuteen äänestämällä. Toki vapaus olla äänestämättäkin. Yhteiskunnalliset näkemykset jakautuvat, mutta näkemysten ja puolueiden kirjo kuitenkin kertoo vapaasta maasta. Täysin yhtä mieltä ollaan vain yksinvallan kahlitsemana.

Vapaat vaalit ilmentävät vapautta, jota ei ole saavutettu ja ylläpidetty uhrauksitta, vaan jota on yhteisvoimin rakennettu ja puolustettu. Euroopan pelottava nykytilanne kirkastaa maamme vapauden ja demokratian merkitystä. Viime vuodet eduskunta on joutunut toimimaan poikkeuksellisissa oloissa. Kiitos kautensa nyt päättäneille työstä yhteiskuntamme hyvinvoinnin ja turvallisuuden hyväksi. Vaaleissa nyt valituiksi tuleville toivotamme voimia, viisautta ja siunausta tehtäväänsä.

Huhtikuun ensimmäinen sunnuntai on tänä vuonna paitsi vaalisunnuntai myös palmusunnuntai, jota seuraa hiljainen viikko, Jeesuksen Via Dolorosan seuraaminen kohti pääsiäistä. Palmusunnuntaina muistetaan Jerusalemiin aasilla ratsastavaa Jeesusta, jota kansanjoukko tervehtii palmunoksia heiluttaen.

Kotiovillemme tuulahduksen palmusunnuntaista tuovat pajunoksia heiluttavat virpojat. Eräällä lapsella ovellamme sanallinen osuus hoitui ytimekkäästi: ”Virvon varvon, mulle palkka”. Nämäkin sanat välittivät pääsiäisajan iloa ja kaikuja perinteisemmistä virpomisista, joissa myös Jumalan siunausta toivotettiin.

Palmusunnuntain ja koko pääsiäisen sanomassa on kysymys myös vallankäytön ytimestä ja vapaudesta. Vanhan testamentin ennustusten mukaan Jumalan lähettämän vapauttajan, Messiaan, oli määrä saapua aasilla ratsastaen pyhään kaupunkiin. Jeesus omalla saapumisellaan liittyy noihin ennustuksiin. Aasi on inhimillisen, oikeudenmukaisen, vapautta ja rauhaa rakentavan kuninkaan ratsu. Jeesus ei antanut mallia yksinvallasta, vaan kutsui kansaa seuraajikseen, toteuttamaan palvelevaa ja vapautta puolustavaa yhteisen vastuun kantamista. Tämä tie vei Jeesuksen ristille, ja meitäkin joskus vaikeuksiin, mutta tämä tie on myös ylösnousemuksen ihmeen ja toivon tie.

Jaa artikkeli: