Seurakuntapastori Vilma Niemi Seinäjoen alueseurakunnasta osallistui syksyllä Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokoukseen.
Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) yleiskokous järjestettiin Saksan Karlsruhessa 31.8.-8.9.2022. KMN on ekumeeninen eli kirkkojen välinen yhteistyöelin, jolla on 352 jäsenkirkkoa ja joka edustaa yli 500 miljoonaa kristittyä. Kahdeksan vuoden välein, nyt 11. kerran, järjestetty yleiskokous on sen korkein päättävä elin. Sain osallistua sekä yleiskokoukseen että alle 30-vuotiaiden esikokoukseen Suomen evankelisluterilaisen kirkon delegaattina eli äänioikeutettuna edustajana.
Tavoitteena yhteisymmärrys
KMN:n kokouksissa vain henkilöistä ja taloudesta äänestetään. Julkilausumat muotoillaan konsensusmenetelmällä: jos lämpenee esitykselle, näytetään oranssia korttia, ja jos kylmenee sille, näytetään sinistä korttia. Puheenvuoroja annetaan ensisijaisesti sinisen kortin näyttäjille, jotka haluavat tuoda uuden näkökulman keskusteluun. Tavoitteena on yhteisymmärrys.
Havaintojeni perusteella konsensusmenetelmä vahvistaa vähemmistöjen ääntä, mutta laimentaa yhteisiä kannanottoja. Jäin pohtimaan, saisiko menetelmästä muokattua muissakin kuin kokoustilanteissa käyttökelpoisen keinon keskustella niin, ettei vallitsevaan tilanteeseen tyytyväinen enemmistö hiljentäisi tyytymättömien vähemmistöjen kokemusasiantuntijuutta. Menetelmää voisi käyttää vaikka kasvatustyössä tai päätöksentekoelimien iltakouluissa.
Kolmesataa rukousta
Yleiskokous ei ollut vain kokous. Siellä rukoiltiin ja veisattiin, kuunneltiin asiantuntijapuheenvuoroja ja käytiin raamattupiiri- ja ruokapöytäkeskusteluja. Yhdessä nuorten esikokouksen hartaudessa me, noin 300 nuorta, kirjoitimme paperilapuille jonkin oman elämämme haavan, kivun. Laput kerättiin, sekoitettiin ja jaettiin uudestaan. Sitten meitä pyydettiin rukoilemaan saamamme lapun rukousaiheen puolesta kuin se olisi omamme.
Aiheita oli monenmoisia, Ukrainan sodan jaloissa pelkäämisestä suruun seurustelusuhteen päättymisestä. Tämä tapa rukoilla havainnollisti 1. Korinttilaiskirjeen luvusta 12 löytyvää jaetta: ”Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki muutkin jäsenet”. Eikä kärsivällä jäsenellä tarkoiteta vain saman seurakunnan jäsentä vaan myös Afrikan sarven kuivuuden ja Tyynenmeren saarten uppoamisen todistajia – todistajia eikä uhreja, koska uhri on passiivinen vastaanottaja, mutta todistaja on aktiivinen toimija. Voisimmeko mekin opetella kohtaamaan kärsiviä lähellä ja kaukana todistajina, jotka auttavat meitä tunnistamaan kärsimyksen juurisyitä?
Kutsu yhteiselle pyhiinvaellukselle
Kristityt ovat kärsimyksen todistajien lisäksi myös Ylösnousseen todistajia. Yleiskokous hyväksyi Karlsruhen viestin, jossa lausutaan: ”Kristuksen rakkaus on vastaus kaikkien kärsivien pyyntöihin. Rakkaus velvoittaa meitä tulemaan Kristuksen luo ja vastaamaan rakkauteen oikeudenmukaisuudella. Sovinto on liikettä kohti Jumalaa ja kohti toisia ihmisiä. Se on sydänten kääntymystä itsekkyydestä ja välinpitämättömyydestä osallisuuteen ja palvelemiseen, tunnustaen keskinäisen riippuvuutemme luomakunnan kanssa. Me tarvitsemme Kristuksen rakkauden muuttavaa voimaa kulkeaksemme kohti sovinnossa elävää maailmaa. Yleiskokouksessa on puhuttu paljon. Nyt me pyydämme Jumalaa auttamaan meitä muuttamaan meidän sitoumuksemme toiminnaksi. Me kutsumme kaikkia yhteiselle pyhiinvaellukselle.” Tämä kutsu koskee myös sinua, tervetuloa toivon tielle.
Juttu julkaistu ensimmäisen kerran Lakeuden Risti -lehden numerossa 6/2022.
Jaa artikkeli: